Bioenergian käytön lisäämiselle on lastattu niin kovia tavoitteita, että niiden saavuttaminen voi olla hankalaa. EU:n jokaisen maan pitäisi pystyä tuottamaan energiastaan tulevaisuudessa 30--35 prosenttia uusiutuvilla luonnonvaroilla.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) järjestämillä metsäntutkimuspäivillä torstaina Kuusamossa puhunut Metlan professori Hannu llvesniemi sanoi, että bioenergian käytön lisäämisessä kulmakivi on siinä, ettei sen aiheuttamia seurauksia tunneta.
"Metsätalouden ratkaistavaksi tulee aivan uusia haasteita, että energiahuollosta kolmannes voidaan järjestää uusiutuvilla luonnon varoilla. Sen järjestäminen vaikuttaa kaikkien elämään", Ilvesniemi arvioi.
Energialähteeksi kerättävien hakkuutähteiden talteenotto muuttaa muun muassa metsien ravinnetasapainoa. Kantojen ja neulasten mukana katoaa runsaat määrät jäävän puuston kasvulle tärkeää kaliumia, fosforia ja typpeä. Niiden vähentymisen tuomista muutoksia ei vielä tiedetä. Siksi bioenergian käytön kasvattaminen on monimutkainen vyyhti.
"Jos tavoitteena on saada 30 prosenttia energiaa, pitäisi polttaa kaikki mitä metsistä löytyy. Vaatimus on valtava", Hannu Ilvesniemi sanoi.
Metsien käyttö muuttuu nopeasti yhä monisäikeisemmäksi. Hakkuiden ja energialähteen rinnalla virkistysarvoista on tulossa kauppatavaraa. Pohjoisessa pehmeitä arvoja korostaa matkailu. Maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava elinkeinon asema korostuu Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa, sillä luontomatkailun kasvuvauhti on kuusinkertainen.
Oulangan biologisen aseman johtaja Pirkko Siikamäki sanoi, että valtakunnallisissa ja Oulangalla tehdyissä kyselyissä matkailijoiden toiveet ovat samansuuntaisia. Metsien maisemalliset arvot ja vesistöjen tila ovat tärkeitä.
Metsämaisemia on jo rauhoitettu muutamilla kaupoilla. Siikamäen mukaan matkailu ja metsätalous voivat elää rinnankin.
Hakkuiden ja metsäteiden suunnittelussa virkistysnäkökohdatkin voidaan huomioida pienillä ratkaisuilla, jotka eivät välttämättä tuo lisää kustannuksia. Valtaosa havainnoista tehdään visuaalisesti, silmämääräisesti. Siksi hakkuualueille oikein sijoitetuilla säästöpuilla ja metsäautoteiden linjauksilla voidaan säästää myös matkailulle tärkeitä maisemia.
Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikön Raino Heinon mukaan ilmaston lämpeneminen kiihtyy pohjoisessa. Viimeisten 12 vuoden aikana lämpimintä on ollut 11 vuotena.
YK:n neljäs ilmastoraportti on juuri valmistumassa. Noin 3 000 sivun raporttiin on koottu tuhannen tutkijan keräämää aineistoa. Vaikka tietoa on paljon, tekoja on yhä vähän.
"On vasta pieniä nyppylöitä, joita on saavutettu", Raino Heino kuvasi.