Työministeri Tarja Cronbergin (vihr.) mielestä pelkästään sellun keittämistä ei Kemijärvellä kannata jatkaa. Maanantaina Kemijärven kaupungin ja muiden Itä-Lapin kuntien edustajia tavannut Cronberg neuvoi, että tulevaisuudessa Kemijärvellä kannattaa panostaa bioenergiaan.
Hyviä syttöjä ministeri sai Kemijärven sellutehtaan henkilökunnalta, joka oli laskettanut asiantuntijoilla, kuinka kannattavaa olisi käyttää sellutehtaan raaka-ainetta ja siitä metsään jäävää hakkuutähdettä biopolttoaineiden valmistukseen.
"Laskelmien mukaan sellutehtaan lähialueilla olisi helposti hyödynnettävissä 600 000 kiintokuutiota biomassaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tästä voitaisiin valmistaa 60 miljoonaa litraa biodieseliä, mikä vastaisi EU:n Suomelle asettamasta liikennedieselin tavoitteesta 44 prosenttia. Investointikustannukset biodiesellaitoksen rakentamiseksi ovat arviolta 220 miljoonaa euroa", henkilöstön edustaja Juha Pikkarainen hehkutti.
Biosellua toisille markkinoille
Mikäli biopolttoaineiden osuutta olisi tarve lisätä selluntuotannon kustannuksella, voidaan sellunkeittoon menevän hakkeen sisältämä hemiselluloosa jalostaa etanoliksi. "Kemijärven sellutehtaalla tuotettavan etanolin määrä olisi enimmillään
42 miljoonaa litraa. Etanolin jalostamisen vaatimat investointikustannukset olisivat 60 miljoonaa euroa", Pikkarainen laski.
Hän muistutti, että biopolttoainehankkeet eivät lisäisi sellutehtaan käyttämää ainespuun määrää. Jos tehtaan hakkeesta jalostetaan kaikki hemiselluloosa etanoliksi, tehtaan sellutuotanto laskisi 13 prosenttia 217 500 tonniin.
"Samalla sellun laatu muuttuisi niin sanotuksi alfa- tai bioselluksi, jonka markkinahinta on kaksinkertainen tavalliseen selluun verrattuna.
Biosellu ei kilpaile Stora Enson sellujen kanssa samoilla markkinoilla", Pikkarainen sanoi.
Hallitus ei riko pelisääntöjä
Cronbergin mielestä sellun ja bioenergian yhteistuotanto voisi olla kokeilemisen arvoinen asia, ja Kemijärvellä metsäteollisuudella olisi oivallinen tilaisuus kokeilla ihan käytännön tasolla, miten bioenergian ja sellun yhteistuotanto toimisi.
"Suomi joutuu aika nopeasti lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa.
Alue, missä on paljon puuta, olisi tuotantoon sopiva", Cronberg muistutti.
Mitä Stora Enso asiasta ajattelee, sitä Cronberg ei ryhtynyt arvailemaan, varsinkin kun metsäyhtiön Kemijärven sellutehtaan lopetuspäätöksen perusteluistakin on vallalla erilaisia käsityksiä.
Pelkästään sellun tuottajana Kemijärven tehtaalla ei Cronbergin mielestä ole tulevaisuutta, sillä sellun tuotannossa maailmalla on ylikapasiteettia. Hän muistutti, ettei hallituksella ole mahdollisuuksia puuttua Stora Enson ratkaisuin rikkomatta samalla pörssiyhtiöiden pelisääntöjä.
Konkreettisena lähtökohtana ministerillä oli, mistä löytyvät korvaavat työpaikat tehtaan työntekijöille. Hänen mielestään metsäalan työpaikat tulevat tavalla tai toisella säilymään alueella myös tulevaisuudessa.
"Metsäalan yrityksille olisi nyt ennenäkemätön tilaisuus perustaa toimintojaan Kemijärvelle, jossa on saatavilla sekä raaka-aineita että työvoimaa. Puuta voi hyödyntää esimerkiksi liimapuutuotannossa ja pelleteissä. Näille molemmille löytyy markkinoita Suomen lisäksi etenkin Ruotsista", Cronberg listasi.
Itä-Lapin kehityksen kannalta ministerin mielestä myönteisiä näkymiä on puuteollisuuden lisäksi erityisesti luontomatkailussa ja kaivosteollisuudessa.
"Matkailua, kaivosteollisuutta ja infrahankkeita olisi nyt hyvä rahoittaa, kun valtiovalta tulee tukipaketin kanssa mukaan."
Cronberg muistutti, että työvoiman uudelleen kouluttamiseen on tarjolla valtion muutosturvatukea ja rakennemuutostukea. "Jos ihmiset haluavat kouluttautua, erityyppisiä kouluttautumismahdollisuuksia on nyt tarjolla. Muutosturva pyrkii takaamaan taloudellisen turvallisuuden muutosaikana."