Bioalan perustutkimuksen rahoitus Oulussa on kunnossa ja toimintaympäristö suotuisa. Nyt vain tarvitaan tutkimusten tuotteistajia, rohkeita yrittäjiä.
Informaatioteknologia on Oulun vahvuus, mutta se ei riitä osaavalle ja kasvavalle kaupungille. Tueksi tarvitaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja hyvinvointisektorille, ympäristöteknologiaan sekä bio- ja kemian aloille. Oulun kasvusopimus on erinomainen vauhdittaja. Sen tavoite, 6 000 uutta työpaikkaa ja 150 uutta yritystä vuosina 2002-2006, on kunnianhimoinen. Siinä pysytään, vaikka informaatiotekniikan alalla eletäänkin taantumaa.
Perustutkimus ei jalostu tuotteiksi ja yrityksiksi ilman rahaa. Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin Oulun yksikön rahoitus kasvoi hieman viime vuonna, vaikka it-alan taantuma alkoi jo painaa päälle. Oulun Tekesin päällikkö Asko Pietarila on kuitenkin huolissaan siitä, että bio- ja kemian alalta ei Pohjois-Pohjanmaalla löytynyt kuin neljä rahoituskelpoista hanketta. Toissa vuonna niitä oli sentään 15 kappaletta, vuonna 2000 viisi.
Jonkinlaiseen huoleen varmaan on aihetta, mutta ei paniikkiin. Bioalan perustutkimus on Oulussa kansainvälisesti erittäin korkeatasoista. Toimintaympäristö on erinomainen ja Suomen Akatemialta ja opetusministeriöltä tulee tutkimukseen kohtuullisesti rahaa. Biocenter on Suomen vanhin tutkimusyksikkö ja kuuluu Suomen parhaimmistoon kahden pääkaupunkiseudulla toimivan tutkimuslaitoksen kanssa.
Uskoa bioalaan ei siis kannata menettää. Suomen vahvuus biotekniikan kehittämisessä on erityisesti yhteistyössä. Riippumaton kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi viime joulukuussa, että Suomessa on biotekniikassa otettu huomattavia edistysaskeleita. Suomi voi tällä alalla nousta vastaavaksi mallimaaksi kuin mitä se on informaatiotekniikan alalla.
Samalla tavalla kuin Oulun seutu on ollut vahva informaatioteknologiassa, sillä on erinomaiset edellytykset kasvaa vahvaksi myös bioalalla ja -tekniikassa. On vain oltava kärsivällisiä, jotta perustutkimuksen saavutukset jalostuvat soveltaviksi tutkimuksiksi, tuotekehitykseksi ja tuotteiksi. Tässä työssä Tekesin rahoitus on avainasemassa.
Tekes kaipaa bioalalle nopeutta ja innovatiivisuutta. Lääkkeiden kehitys vie aikaa, mutta esimerkiksi diagnostiikkaan, elintarvikkeisiin ja hyvinvointiin liittyviä asioita voitaisiin ehkä viedä eteenpäin nopeammin. Myös bioteknologiaa ja elektroniikkaosaamista voitaisiin yhdistää tehokkaammin ja kehittää ympäristöliiketoimintaa. Alihankinta- ja sopimusvalmistusteollisuutta pitäisi kehittää vastaamaan globaalin kehityksen vaatimuksia, jotta tuotanto ei lipuisi muille maille.
Bioalalla tuloksia tulee vasta vuosien päästä. Erinomainen tutkimus ja erinomaiset tutkijat eivät yksin riitä. Innovaatiot olisi kyettävä jalostamaan myytäviksi tuotteiksi. Yrityksen perustaminen ja tuotteiden markkinointi vaatii erityisosaamista, jota tutkijoilla ei ehkä ole.
Tässäkin asiassa on edetty. Myös tuloksia saadaan, jahka maltetaan odottaa. Parhaillaan nuoria tutkijoita perehdytetään yritystoimintaan. Muutaman vuoden kuluttua Oulun seudulla voi olla pienten bioyritysten keskittymä. Biotekniikan kehittämistoiminta on myös liitetty osaksi Oulun seudun osaamiskeskusohjelmaa ja forum-toimintaa.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä tämän päivän ja tulevaisuuden teknologiayrityksille. Kehittämistoiminta keskittyy viidelle eri toimialalle. Ne ovat tietotekniikka, elektroniikka, ohjelmistotekniikka, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka.