Oulun seudun osaamiskeskusohjelman eri alojen foorumeissa katseet suuntautuvat entistä tiiviimmin bioalaan. Bioalalle on valittu toimialajohtaja ja muutenkin biotekniikkasektori nostaa päätänsä eri osaamiskeskittymissä.
"Minun tehtäväni on bioalan erilaisten hankkeiden koordinoimista ja toimintaedellytysten luomista sekä yrityksille että tutkimusryhmille Oulun alueella", lokakuun puolivälissä bioalan toimialajohtajana aloittava Pirkko Suhonen sanoo.
Suhonen paitsi kokoaa biojoukkoja myös kytkee alaa entistä tiiviimmin muihin osaamisryppäisiin.
"Minun tehtävänäni on yhtenäistää bioalan kehittämistoiminta myös ohjelmisto- ja wellness-alaan. Kyse on tällaisesta forum-toiminnasta eli meillä on jatkossa wellnessforum, mobileforum, bioforum ja niin edelleen. Bioala menee sitten tähän samaan toimintamalliin", Suhonen sanoo.
Ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä biotekniikka on kansainvälisesti ollut kovassa huudossa ja Suomessakin siitä on povattu teollisuuden neljättä kivijalkaa. Oulussakin toimii jo alan yrityksiä, mutta esimerkiksi elektroniikkateollisuuteen verrattuna bioala on vielä pitkälti alkukantimissaan ja menestystarinoita voidaan vielä joutua odottamaan.
"Jos verrataan biotekniikkaa informaatioteknologian kehittämiseen, niin varmasti siinä on pidemmästä aikavälistä kysymys. Mutta meillä Oulussa on paljon mahdollisuuksia. Täällä on käynnissä selkeästi informaatio- ja biotekniikan yhdistäminen, mikä on maailmanlaajuinen megatrendi. Tämä on yksi niistä asioista, joihin meidän pitää täällä panostaa unohtamatta muutakaan bioalaa", Suhonen esittää.
Liiketoimintaideat
pohdintaan
Suhosen mukaan yksi keskeinen asia bioalan onnistumisessa on hyvien liikeideoiden löytäminen.
Samaa mieltä on VTT Elektroniikan tutkimusjohtaja, professori Harri Hautala, joka on yksi elektroniikan ja biotekniikan oululaisista puuhamiehistä.
"Meillä on olemassa jo infrastruktuuria ja perusteknologioita kehitettyinä ja ne pitäisi vain soveltaa tiettyihin kohteisiin. Osaamisen soveltaminen järkeviin ja liiketoimintaa mahdollistaviin asioihin on nyt avainkysymys", Hautala painottaa.
Hautalan mukaan viime perjantaina pidetty biotekniikan alan tutkimusyhteistyötä käsitellyt seminaari osoitti, että kiinnostus aiheeseen on kova ja kiinnostus pitää saada nyt käytännön sovelluksiksi. 7
"Bioanalyyttiset systeemit, jotka ovat pitkälle kehittyneet lääketieteessä ovat vähemmän kehittyneitä ympäristöanalytiikan ja elintarviketurvallisuuden puolella. Ne eivät ole huonoja, mutta raskaita ja niitä yritetään uudella mikroelektroniikalla tuoda laboratoriotiloista tutkittavien kohteiden luo. Lisäksi tavoitteena on se, että yhtäaikaa voidaan mitata enemmän asioita", sanoo VTT Bioteknologian tutkimusjohtaja, professori Hans Söderlund.
Perjantaina Oulussa esille tullut yksi sovellusalue oli maaperän saasteiden mittaaminen, jossa biotekninen sensorointi voisi nopeuttaa tulosten saamista. Myös sisäilman ja vesien tutkimukseen voitaisiin biotekniikan ja elektroniikan yhdistämisellä saada uusia toimintamalleja. Paljon muitakin potentiaalisia kohteita on olemassa ja Söderlundin ja Hautalan mukaan eri toimijat miettivätkin nyt, mihin voimia kannattaisi keskittää.
"Me pyrimme nyt löytämään sen viisauden, mistä olisi järkevä lähteä liikkeelle. Tämän syksyn aikana pitäisi saada konsepti selväksi niin, että pääsisimme ensi vuoden alusta todellisilla hankkeilla liikkeelle", Harri Hautala sanoo.