Bingohallien määrällä mitattuna Oulua voi pitää yhä bingojen luvattuna kaupunkina, jos kohta hallien määrä on pudonnut takavuosista vajaaseen puoleen. Yhdistämisten ja fuusioiden jälkeen Oulussa on tätä nykyä jäljellä kuusi hallia: OLS:lla kolme sekä Pyrinnöllä, Peli-Suomi ry:n ketjun Finnbingolla ja Kulttuurityön keskuksen Oulun piirijärjestöllä yksi kullakin.
"Ei se bingo ole enää entisenlaisensa kultakaivos", myöntää Kulttuurityön keskuksen Oulun piirijärjestön toiminnanjohtaja Seppo Moilanen. Hänen mukaansa erityisesti Veikkaus on nykyään bingojen pahimpia kilpailijoita. "Rahapalkintoihin siirtyminen olisi ihan tervettä kehitystä, kun nyt joudutaan pelaamaan vielä lipuilla ja lapuilla", Moilanen arvioi.
"Mahdollisuus jakaa rahavoittoja on juuri se, mikä tässä hiertää", myöntää myös Bingoalan työnantaja- ja toimialajärjestö BTT:n hallituksen puheenjohtaja, Oulun Pyrinnön kunniapuheenjohtaja Eero Timonen. Hänen mukaansa Suomen bingojen rahavoitot kieltävä käytäntö on ainutlaatuinen maissa, joissa ylipäätään voidaan pelata bingoa.
Tiettävästi bingoa pelataan yli sadassa maassa.
Miksi sitten suomalaisbingoissa ei voi saada palkinnoksi selvää rahaa?
"Se on poliittinen päätös, eikä tähän sinällään liity mitään ehdotonta estettä", kertoo hallitusneuvos Jouni Laiho sisäasiainministeriöstä. Hänen mukaansa rahavoittojen sallimisesta bingopeleissä on keskusteltu "ainakin kymmenen vuotta" eli erityisesti siitä lähtien, kun Ruotsin bingot saivat tämän mahdollisuuden. "Suomen nykyistä, 2002 voimaan tullutta arpajaislakia uudistettaessa asia oli hyvinkin pinnalla, mutta siihen ei ollut edelleenkään poliittista valmiutta", Laiho kertaa.
Laiho itse toimii pysyvänä asiantuntijajäsenenä uuden arpajaislain myötä perustetussa arpajais- ja rahankeräysasioiden neuvottelukunnassa. Myös siinä asia on ennättänyt olla toistuvasti esillä. Neuvottelukunta pohtii esitystä erityisen bingoon liittyvän alatyöryhmän perustamista kokoontuessaan seuraavan kerran ensi maanantaina. Lautakunnan kantoja Laiho ei suostu ennakoimaan.
Käytäntö pulmallinen
Jos poliittista valmiutta olisikin sallia bingojen rahapalkinnot, käytännön toteutus voisi silti olla vaikeaa, hallitusneuvos Laiho arvioi.
Suomessa rahapelitoiminnan järjestämisestä on yksinoikeus koko valtakunnan alueella toimivilla Oy Veikkaus Ab:llä, Raha-automaattiyhdistyksellä ja Finntotolla.Yhteistä rahapelien järjestäjillä on se, että niiden tuotot tuloutetaan valtion talousarvioon, mistä ne ohjautuvat edelleen eri ministeriöiden kautta laissa määriteltyihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Bingopelejä pyörittävät sitä vastoin paikalliset yleishyödylliset yhdistykset kuten urheiluseurat ja aatteelliset yhdistykset osana omaa varainhankintaansa.
"Joidenkin arvioiden mukaan bingojen rahavoittomahdollisuus edellyttäisi bingopelejä järjestävien tahojen uudelleenorganisoitumista Ruotsin tapaan", Laiho kertoo.
Meikäläisten bingoliittoutumien tai -allianssien muodostaminen ei kuitenkaan välttämättä olisi yksinkertaista, Laiho arvioi. Ongelmia tuovat muun muassa paitsi tuottojen jakoperusteet, myös liittoutumien verotuksellinen asema.
Puolesta ja vastaan
Laihon mukaan nykyisten rahapeliyhtiöiden edunsaajat ovat suhtautuneet perin penseästi siihen, että samoille rahapeliapajille tulisi uusia kilpailijoita. Niin ikään sosiaali- ja terveysministeriö voi tutkimuksiinsa vedoten esittää, ettei Suomessa voi lisätä rahapelien määrää ilman, että tästä aiheutuisi sosiaalisia haittoja.
Toisaalta bingopelien rahapalkinnoille voi nähdä painaviakin perusteita, Laiho myöntää. Bingojen nykykäytännön mukainen pisteiden jako näyttää Laihon mukaan synnyttäneen jossain määrin "jälkimarkkinoita", kun pistevoittoja kaupataan hallien ulkopuolella vähintäänkin kohtuullisella katteella. "Selvän rahan kanssa toimiminen olisi kirjanpidollisesti ja väärinkäytösten estämiseksi ehkä parempi ratkaisu. Ja ilmeisesti myös kaupoille bingojen ostokortit ovat jonkinmoinen riesa."
Laiho arvioi, että bingojen toimintaedellytyksiä on tulevaisuudessa tavalla tai toisella parannettava. "Muuten niiden toiminta uhkaa hiipua entisestään."