Korruptiota tutkivat viranomaiset ovat tuoneet päivänvaloon useita tapauksia, jotka selittävät 500 euron setelien satumaista suosiota Espanjassa.
Paljastuneet tapaukset vahvistavat epäilyjä, että isoja seteleitä käytetään hämäräpuuhissa - jopa poliittisella tasolla.
Espanjassa on vuosikausia ollut liikkeellä yli neljäsosa kaikista euroalueen viisisatasista.
Talouskriisiin ja suurtyöttömyyteen vajonneessa Espanjassa talousrikostutkijat jatkavat päättyneen nousukauden epäselvyyksien penkomista. Julki on tullut miljoonaluokan hämäriä rahansiirtoja, joissa viranomaisten mukaan on käytetty 500 euron seteleitä.
Joka neljäs iso
seteli Espanjassa
Se tukee verottajan ja Espanjan keskuspankin olettamusta, että isojen setelien outo suosio aurinkomaassa johtuu niiden soveltuvuudesta valonarkoihin bisneksiin.
Kaikista euroalueella käytössä olevista 500 euron seteleistä yli 25 prosenttia on laskettu liikkeeseen Espanjassa.
Maan keskuspankin mukaan viisisatasia oli liikkeellä 112 miljoonaa kappaletta viime vuoden lopulla.
Määrä on ollut hienoisessa laskussa sen jälkeen kun pitkä kiinteistöbuumi päättyi vuonna 2007, mutta Espanjan osuus koko euroalueen viisisatasista on pysynyt huikeana.
Kun Espanja otti euron käyttöön vuonna 2002, viisisatasia arvioitiin tarvittavan vain noin 13 miljoonaa kappaletta.
200 euron setelien
kysyntä kasvussa
Viisisatasia on Espanjassa liikkeellä yli kaksi kertaa niin paljon kuin viiden euron seteleitä. Kaikesta Espanjassa liikkeeseen lasketusta eurorahasta viisisatasten osuus on lähes kaksi kolmasosaa.
Siitä huolimatta viisisatasia ei Espanjassa juuri näe. Kaupoissa niillä ei voi maksaa. Niitä kutsutaan "bin ladeneiksi", koska "kaikki ovat niistä kuulleet, mutta koskaan niitä ei näe".
Viime aikoina on ollut kasvussa 200 euron setelien kysyntä. Yli kaksi kolmasosaa liikkeellä olevasta rahasta on espanjalaisilla isoina seteleinä.
Suhde poikkeaa niin rajusti muista euromaista, että Espanjan keskuspankki pyrkii valvomaan isojen setelien käyttöä, mutta selvitykset laahaavat vuosia jäljessä nykyhetkestä.
Kynnysrahoja
puoluepomoille
Nousukausi on jättänyt kuitenkin myös useita väärinkäytösskandaaleita, joita penkovat korruptionvastaiset syyttäjäviranomaiset ja verottaja. Näissä tutkimuksissa viisisataset putkahtelevat esiin siellä täällä.
Esimerkiksi Castilla y Leonin maakunnassa toimiva rakennusliike on hankkinut viranomaisten mukaan urakoita maksamalla pimeitä kynnysrahoja siellä vallassa olevan Espanjan kansanpuolueen avainhahmoille.
Vuonna 2004 kyseinen rakennusliike teki yhden kuukauden aikana yhdeksän huomattavaa rahansiirtoa käteisellä. Suurin käteissumma oli yli kaksi miljoonaa euroa. Kaikissa käteisoperaatioissa käytettiin viisisatasia, tutkijat sanovat.
Barcelonassa kuuluisan Palau de la Músican tileistä on löytynyt iso kavallus, jossa niinikään on liikuteltu rahaa käteisenä. Epäillään, että ainakin 2,3 miljoonaa euroa on siirtynyt arvostetun kulttuurisäätiön kassasta johtohenkilöiden yksityiskäyttöön - 500 euron seteleinä.
Erikoinen tapaus on kansanpuolueen rahastonhoitajan Luis Bárcenasin taulukauppa. Senaattorinakin tunnettu oikeistopuolueen rahakirstun vartija kuljetti vuonna 2003 parlamenttitalon takana olevan pankin tiskille yli 300 000 euroa käteistä, sanotaan puolueen rahoitussotkuja koskevassa laajassa syyteaineistossa.
Bárcenas vakuuttaa, että raha oli tarkoitettu taulujen ostoon. Kauppa kariutui, joten hän palautti rahat pankkiin.
Korruptionvastainen syyttäjävirasto kuitenkin ihmettelee miksi maan silloisen hallituspuolueen tileistä vastannut mies liikutteli niinkin huomattavaa rahasummaa taskussaan 500 euron seteleinä.
