Uusi opiskelupaikka, uudet kaverit - ja bileet! Monet ensimmäisen vuoden opiskelijat ihastuvat opiskelijaelämään kertaheitolla.
Yleensä juhlatunnelmaa siivittää alkoholi. Muutaman lasillisen jälkeen bileiden tunnelma on rennompi ja ihmisiin tutustuminen tuntuu helpolta.
Oulun yliopistossa opiskeleva Reijo Honkaharju tunnistaa tarinan. Neljä vuotta ympäristötekniikkaa lukenut Honkaharju on tuttu näky opiskelijajärjestönsä Ympäristörakentajakillan bileissä.
"Meillä on paljon sitsejä (akateemisia pöytäjuhlia) ja yleistä hauskanpitoa. Kyllä siellä viini virtaa ja laulu raikaa."
Kahden vuoden ajan sosionomiksi opiskellut Elina Autio on tapahtumavastaavana Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa. Opiskelijakunnan bileet pidetään yleensä baareissa.
"Se on kaikinta helpointa, ja sinne suuri osa opiskelijoista päätyisi kuitenkin. Mutta ei meillä mitään örveltämistä ole."
Opiskelijat juovat yleensä kavereiden kanssa, eivätkä he käytä alkoholia sen enempää kuin nuoret aikuiset yleensäkään. Joillakin juominen karkaa kuitenkin käsistä.
"Varsinainen alkoholismi on opiskelijoilla harvinaista, mutta henkistä ja sosiaalista riippuvuutta esiintyy. Osa käyttää alkoholia rohkaisuryyppynä tai lääkkeenä jännitykseen", kertoo ylilääkäri Kristina Kunttu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä.
Riskirajana pidetään miehillä seitsemää ja naisilla viittä alkoholiannosta kerralla. YTHS:n terveystutkimuksen mukaan vähintään tämän verran alkoholia käyttää miesopiskelijoista 40 ja naisopiskelijoista 36 prosenttia.
Ensimmäinen opiskeluvuosi on usein kovinta juhlimisaikaa. Määrällisesti alkoholin käyttäminen ei vähene sen jälkeen, mutta rankin humalajuominen keskittyy ensimmäisiin opiskeluvuosiin.
"Alkuvaiheen opiskelijat voivat vastaanotolla kertoa juovansa joka viikonloppu 15 alkoholiannosta ja pitää juomistaan ihan tavallisena. Jotkut taas ovat olleet kauhistuneita siitä, kuinka paljon bileissä täytyy juoda", Kunttu kertoo.
Täytyykö todella? YTHS:n terveystutkimuksen mukaan 14 prosenttia opiskelijoista kokee juovansa kavereiden takia enemmän alkoholia kuin haluaisi. Vajaa puolet on sitä mieltä, että alkoholittoman juoman valitseminen herättää huomiota.
"Alkoholin käyttö on enemmän miesten ongelma, ja sosiaaliset paineetkin ovat heillä suurempia kuin naisilla", Kunttu lisää.
Reijo Honkaharju myöntää, että opiskelijaporukoissa houkutellaan silloin tällöin juomaan.
Elina Autio ei ole tuntenut ryhmäpaineita. "Uskon, että tässä iässä ollaan jo niin itsenäisiä, ettei koeta sellaista painetta."
Absolutisti tai yhdelle tuopille tullut ei ole kummankaan mielestä outo näky bileissä, eikä juomattomuus sulje ulos juhlijaporukasta.
Juomatapoihin kannattaa Kristina Kuntun mukaan kiinnittää huomiota, jos kolhii itseään humalassa, menettää muistinsa tai katuu juomistaan. Jos kaverit, vanhemmat tai kumppani huomauttavat alkoholin käytöstä, huoli kannattaa ottaa vakavasti.
Alkoholista kannattaa jutella myös kaveriporukoissa, opiskelijakunnissa ja ainejärjestöissä. Tarkoittaako juhliminen automaattisesti sitä, että viinaa on kiskottava kaksin käsin?
"Aika moni on sitä mieltä, että vähempikin riittäisi, mutta kun kaverit juovat. Keskustelut porukoissa tai kahden keskenkin voivat olla hedelmällisiä", Kunttu kertoo.
Hänen mukaansa alkoholin käyttöä on alettukin kyseenalaistaa kymmenen viime vuoden aikana. Monet opiskelijajärjestöt järjestävät jo myös alkoholittomia tilaisuuksia.
Elina Autiota on tutor-koulutuksessa neuvottu ottamaan huomioon ne, jotka eivät halua juoda.
"Ei meillä järjestetä bileitä siksi, että päästään juomaan, vaan siinä on aina joku juju, kuten ystävänpäivä- tai Halloween-teema."
Autio on ollut järjestämässä myös alkoholittomia leffailtoja, retkiä ja vaelluksia. "Valitettavasti ne eivät ole kauhean suosittuja."
Myös Ympäristörakentajakilta järjestää noin kerran viikossa alkoholittomia tapahtumia, kuten liikuntatapahtumia ja peli-iltoja. Niissä Honkaharju on käynyt hyvän seuran vuoksi.
Porukkahenki ja yhteinen tekeminen ovat Aution ja Honkaharjun mielestä bileiden pääasia, ei alkoholi.