Omien biisien tekeminen ja laulutekstien tai sävellysten värkkääminen himottaa yhä useampaa suomalaista. Tämä näkyy myös tarjonnassa. Oulun seudulla on peräjälkeen kaksi kevyen puolen kurssiviikonloppua.
Pisimmälle menee Kiiminkijoen opisto, joka tarjoaa säveltämistä ja improvisaatiota lapsille, nuorille sekä aikuisille.
"Kyllä se varmaan trendi on", uskoo laulaja-lauluntekijä, tuottaja ja musiikkipedagogi Jaana Raivio. "Hyvä niin, jos on useampi tulossa, ne ovat selkeästi lisääntyneet nämä kurssit."
Oululaissyntyinen, Joensuun konservatoriossa lehtorina työskentelevä Raivio (s. 1974) vetää tulevana viikonloppuna biisinikkarikurssia Oulunsalossa. Hän on esiintynyt lähes parikymmentä vuotta ja viikonlopuksi ilmestyy jo toinen levy kantria ja poppia jazz- ja kansanmusiikkisäväytyksellä.
"Varmaankin syynä on se, että muusikot ja laulajat haluavat tehdä enemmän omaa musiikkia, erottua sillä omalla musiikillaan jollakin tavalla valtavirrasta", Raivio pohtii.
"Tämmöinen singer-songwriter -tyyli (laulaja-lauluntekijä) on nyt aikamoinen trendi, se on selkeästi kasvusuunnassa."
Laulu tavoittaa
Musiikin- ja tekstintekijöille laidasta laitaan tarkoitetun Sana & Sävel -pajan toinen vetäjä, kirjailija-ohjaaja Pirkko Böhm-Sallamo (s. 1948) vahvistaa ajatuksen trendistä, jonka ytimessä hän itse kokee olevan runon.
"Kun kaiken ikäiset ihmiset huomaavat, että runoissa on sävel, niin se kantaa paljon kauemmaksi. Joku on hyvin romanttisesti sanonut, että sanat saavat siivet", Böhm-Sallamo aprikoi.
"Sitten on varmaan se, että jollakin tavalla laulut tänä aikana tavoittavat ihmiset. Nekin, jotka ovat aikaisemmin tehneet tällaista perinteistä lyriikkaa, ovat nyt havahtuneet."
"Minulla oli viime lukuvuonna Oulu-opistossa semmoinen kurssi, joka oli kevyen musiikin sävellyskurssin nimellä. Siellä oli kymmenkunta ihmistä ihan innokkaasti paikalla. Ihan yllättävänkin paljon", miettii saman kurssin toisena ohjaajana toimiva uuden musiikin säveltäjä ja musiikinteorian opettaja Sakari Raappana (s. 1966).
"Kai ihmiset haluavat tämmöisen kovan arjen teknologian vastapainoksi jotain muuta. Ehkä se kertoo pehmeämmistä arvoista jotakin."
Böhm-Sallamon mielestä teknologian kehittyminen ja arkipäiväistyminen - cd-levyn teko ei vaadi enää samanlaista studiokapasiteettia kuin ennen - on madaltanut kynnystä.
Omien sävellysten tekeminen ja äänittäminen on paljon helpompaa, arvioi myös Jaana Raivio.
"Jotenkin minä näen sen rohkeutenakin. Uskaltaa rohkeammin tuoda esiin omaa tuotantoaan. Kynnys biisien tekoon on madaltunut. Aikaisemmin biisintekijät, säveltäjät ja sanoittajat, ovat olleet omissa lokeroissaan."
Tauron Höstvisa
Lisäoppia janotaan eniten kevyen musiikin puolella. Taidot on usein hankittu kantapään kautta, vaikka toisaalta taustalla voi olla runsaastikin keikkakokemusta.
Jaana Raivion ajatuksena on käydä kurssilla ensin läpi erilaisia tapoja lähestyä sanoituksia, ideoita hakea sanoituksia. Toisena päivänä taas etsitään erilaisia keinoja lähestyä säveltämistä, biisintekoa.
Raappana lupaa puolestaan analysoida muutamista hyvin erityylisistä kappaleista sointuja ja sävellajeja - pohtia sitä, miten joku melodia on rakennettu, minkälaisia sointuja siellä on.
"Toisaalta kun oli puhetta näistä teksteistä, että miten se musiikki liittyy siihen tunnelmaan, miten joku sointumaailma voi peilata sitä runon tekstiä tosi hienostikin. Joku Erna Tauron Syyslaulu on Anki Lindqvistin esittämänä hyvä esimerkki, miten hyvin pienillä, yksinkertaisilla asioilla saadaan hienoa musiikkia aikaan", Sakari Raappana miettii.
Biisinikkarikurssi Oulunsalon nuorisotalolla 19.-20. tammikuuta. Oulu-opiston Sana & Sävel -paja Pohjankartanossa 25.-26. tammikuuta. Kiiminkijoen opistolla alkaa musiikin säveltämisen ja musiikin improvisaation opetus tammikuussa.