NHL:n tähdistöottelu oli vain sivuseikka, kun jääkiekkoliigan komissaari Gary Bettman piti lehdistötilaisuuttaaan viikonloppuna Floridan Sunrisessa. Pääosaan nousivat jälleen NHL:n talousvaikeudet.
- Liigan supistaminen ei kiinnosta minua. Uskon, että jokainen joukkueemme voi olla kilpailukykyinen, Bettman vakuutti uutistoimisto AP:lle.
Viime aikojen uutiset kertovat kuitenkin toista. Ottawa ja Buffalo ovat konkurssissa, jäljellä olevat kanadalaisjoukkueet kärsivät kahdella valuutalla operoinnista ja monet uudempien paikkakuntien joukkueet kuten Florida, Tampa Bay, Phoenix, Nashville ja Atlanta ovat menettäneet katsojia.
Maanantaina raukeaa liikemies Mark Hamisterin neuvotteluaika Buffalo Sabresin ostamiseksi. Hamisterin ostotarjous on riippuvainen yli 30 miljoonan dollarin apupaketin saamisesta osavaltiolta. Avustuksen saaminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.
- Olen huolissani siitä, saadaanko julkista tukea, Bettman sanoi. Komissaari on myöntänyt aiemmin, että huonoimmassa tapauksessa Sabresin toiminta saattaa loppua tai siirtyä toiselle paikkakunnalle.
Maanantaina odotetaan myös ratkaisua Rod Brydenin, Ottawa Senatorsin entisen pääomistajan, yritykseen ostaa velkasaneeraukseen joutunut joukkue uudelleen itselleen.
Kasvua vailla vakautta
Bettman tuli NHL:n johtoon helmikuun alussa 1993. Hänen vuosikymmenensä aikana NHL on kasvanut hurjemmin kuin koskaan aiemmin: joukkueiden määrä on noussut 21:stä 30:een, liigan yhteenlasketut tulot ovat nousseet 400 miljoonasta dollarista tiettävästi kahteen miljardiin ja pelaajien keskipalkka on kivunnut 1,6 miljoonaan dollariin.
Lisäksi joukkueita on valunut Kanadasta Yhdysvaltoihin. Yksi syy on halussa sijoittaa seurat suuremmille markkina-alueille, toinen on ollut NHL:n toive saada vahvempi ote televisiomarkkinoista Yhdysvalloissa.
Liigan laajentuessa pelin taso on kuitenkin vääjäämättä heikentynyt, sillä kaikkiin joukkueisiin ei yksinkertaisesti riitä riittävästi kovatasoisia pelimiehiä. Seurauksena on ollut NHL-jääkiekon hiipuminen vähämaaliseksi, mielikuvituksettomaksi junnaamiseksi, joka ei houkuta uusia katsojia.
NHL on yrittänyt paikata tilannetta sääntöuudistuksilla, kuten tällä kaudella kahvakiekon karsimisella, mutta monien mielestä tästäkin yrityksestä on jo tuomarien ja pelaajien hiljaisella päätöksellä luovuttu.
Uusilta joukkueilta perityt kynnysrahat ovat valuneet suoraan pelaajien palkkoihin, jotka ovat räjähtäneet reilussa vuosikymmenessä viisinkertaisiksi. Kun tähdistä on pulaa, ovat muutamat huolettomat joukkueenomistajat olleet valmiit maksamaan huikeita summia.
- 75 prosenttia NHL:n pelaajista on ylipalkattuja, laukoi Detroitin Brett Hull hiljattain. Useat pelaajat, muun muassa Dallasin Bill Guerin ja Philadelphian Jeremy Roenick, ovat julkisesti myöntäneet Hullin olevan oikeassa.
Palkkakatto puuttuu
Ennen kuin nykyisin voimassa oleva NHL:n työehtosopimusta saatiin neuvoteltua valmiiksi tammikuussa 1995, ehtivät pelaajat olla lakossa neljä kuukautta. NHL on kahdesti suostunut sopimuksen pidentämiseen, jotta pelaajat on saatu mukaan olympiakisoihin. Bettman laski, että olympiakisat auttaisivat nostamaan NHL:n profiilia.
Nyt sopimuksen jatkaminen aina syyskuuhun 2004 näyttää pahalta virheeltä. Työehtosopimukseen ei nimittäin sisälly minkäänlaista pelaajapalkkojen kasvua rajoittavaa mekanismia. Kaikissa muissa Yhdysvaltain suurissa palloilusarjoissa palkkakatto on käytössä.
NHL:n tilanteen vaikeutta kuvaa se, että jääkiekkoilijoiden keskipalkka on puolisen miljoonaa dollaria suurempi kuin amerikkalaisen jalkapallon NFL:n pelaajien. Mutta Pohjois-Amerikassa urheilusarjan talous riippuu pitkälti televisiointisopimuksista, ja NFL saa tv-sopimuksestaan kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin NHL.