Marjastuksen joukkuemestaruutta puolustavan Ämmän Leivän marjapiiskuri Marko Tauriainen on harjoitellut lauantain MM-kisoihin poimimalla kolmisensataa kiloa mustikkaa. Saalis kertyi neljältä marjareissulta.
"Iskukykyinen joukkue olemme Joona Tampion ja Maarit Heikkisen kanssa. He eivät ole isommin harjoitelleet", Tauriainen kertoo.
Ämmän Leivän taktiikka on mennä kovasti metsään ja poimia parhaat marikot, joista saa puolukkaa helposti ja nopeasti. Selkä joutuu koetukselle, samoin polvet. Parhaina puolukkasyksyinä MM-kisan saalis henkeä kohti poimurisarjassa on parikymmentä kiloa. "Kovin uhkaaja on varmasti Ämmän Betoni. Mikäs heillä on harjoitellessa siinä metsän laidassa."
Betonin joukkue onkin ruokatunnilla herkistelemässä marjatuntumaa tehtaan lähimetsässä. Voitontahto on kova.
"Pohjakuntoa on toista tonnia mustikoita", Markku Kinnunen sanoo. Tonniin mahtuu kaksisataa ämpärillistä.
Pertti Laaksoviita on poiminut 700-800 kiloa mustikkaa pohjaksi. Jarmo Heikkiselläkin on muutama sata kiloa.
Kinnusen mukaan kisaan lähdetään leikkimielellä, mutta veren maku suussa. Kilpapoiminta vaatii kovaa kuntoa, on juostava nopeimmin parhaille paikoille ja riivittävä marjaa mennessään.
Rivakka kainuulaispoimija täyttää kymmenen litran sankon kymmenessä minuutissa. Ruotsalaismallinen puupoimuri on paras kilpailussa, mutta myyntiin poimitaan haravalla. Saaliiden kantaminen on ongelma. Rinkka selässä metsään mennäänkin.
"Marjastus on hyvä keino tienata ylimääräistä, ei kyllä aivan helppo. Muutaman sadan euron ostoksia voi marjatienesteillä hankkia", Laaksoviita sanoo.
"Pojatkin, 9- ja 11-vuotiaat, lähtevät hanakasti marjametsään, kun on rumpujen osto mielessä. Lapset eivät kyllä jaksa poimia kuin tunnin pari."
Ämmän Betonin joukkue on marjastanut polvenkorkuisesta. Moporahat ja metsästysaseet saatiin marjatuloilla. Ennen puhuttiin autokaupoistakin marjarahoilla, mutta enää ei poimijalle makseta niin hyvin. Mustikasta saa Suomussalmella 1,35 euroa kilolta.
Marjavuosi on paras aikoihin. Mustikkakin on isoa, vaikka sitä ei enää kasva yhtä paljon kuin vielä 25 vuotta sitten. Syyksi arvellaan tehokasta metsän kasvatusta. Kun taimikot kasvavat, maahan ei pääse valoa ja marja häviää.
Yksi marjanpoimintakisojen järjestämisen syitä on innostaa ihmisiä marjametsään. Etenkin mustikkaa pitäisi saada talteen enemmän. Siitä tulisi vientituloja. Kisajärjestäjä Arktiset Aromit ry:n Simo Moisio sanoo, että olisi hienoa kansantalouden kannalta, jos joka talous poimisi myyntiin sankollisen mustikoita.
Marjastusta viritellään yhteistyössä erilaisten yhdistysten kanssa. Moision mukaan yritetään tarjota kaupunkilaisille ja taajama-asukkaille marjaretkiä, jotta autottomatkin pääsisivät metsään.
