Be­to­ni­loh­ko­jen välinen kolo pelasti Zhenin hengen

Kiinalaiskoululainen Zhen Yuting selvisi luokkansa ainoana hengissä rajusta maanjäristyksestä

Zhen Yuting selvisi maanjäristyksestä ruhjeilla, luunmurtumilla ja munuaisvaurioilla. Vanhemmat pelastuivat kun olivat peltotöissä.
Zhen Yuting selvisi maanjäristyksestä ruhjeilla, luunmurtumilla ja munuaisvaurioilla. Vanhemmat pelastuivat kun olivat peltotöissä.
Kuva: Nina Jaatinen

Kiinalaistyttö Zhen Yuting makaa Chengdun Huaxi -sairaalan vuoteella, isän ja äidin istuessa hänen sänkynsä laidalla . Isä silittää tytön päätä, äiti hieroo aina välillä hänen vasenta jalkaansa.

Yutingin naama on ruhjeilla, kuten on myös hänen ruumiinsa. Lisäksi pari kylkiluuta on poikki ja hänen munuaisensa vahingoittuneet.

Tästä huolimatta tyttö on hyvin onnekas.

Hänen kotikylänsä sijaitsee Mianzhun kunnassa, lähes maanjäristyksen keskuksessa. Kun maa järähti viikko sitten, kylän nelikerroksinen koulurakennus rojahti maan tasalle.

Yuting on luokkansa ainoa, joka selvisi hengissä.

"Olin juuri menossa käytävän varrella olevaan vessaan, kun tunsin yhtäkkiä, että rakennus heiluu. Sitten se romahti", hän kertoo.



Tyhjä kolo
pelasti


Tyttö ei hautautunut muiden tavoin betonin alle, vaan jäi onnekkaasti tyhjään koloon.

"Loukkaannuin pahasti, enkä ajatellut loukossa ollessani muuta kuin sitä, kuinka kovasti minuun koskee."

Kivusta huolimatta hänen onnistui kaivautua rakennuksen alta pikku hiljaa omin avuin pois.

Koulussa oli yhteensä 1 300 oppilasta, joista tuhat kuoli tai on edelleen kadoksissa.

Yutingin isä ja äiti istuvat herkeämättä tytön vieressä. Vaikka perheen talo tuhoutui, kaikki perheenjäsenet säilyivät hengissä.



Pellolla säilyi
hengissä


Koko Mianzhun alueella hautautui yhteensä 10 000 ihmistä. Kuolleiksi ilmoitettiin heti järistyksen jälkeen 3 000.

Yutingin isä ja äiti selvisivät, koska he olivat pellolla työskentelemässä.

"Me olemme onnekkaimpia kuin monet muut, sillä lähes kaikki ovat menettäneet lapsensa tai muita perheenjäseniä. Mutta samalla olen surullinen, koska kylästä kuoli niin monta lasta", isä miettii.



Kyynärpäillä aukko
kivien väliin


Samassa sairaalassa makaa myös herra Yuan, vaimo sänkynsä vierellä.

Yuan on myös kotoisin Mianzhusta, Hanwang-nimisestä kylästä. Hän on ydinteknologiaa valmistavan Dongjin -tehtaan insinööri.

Kun maa repesi, Yuan oli tehtaansa toimiston viidennessä kerroksessa viiden muun kanssa.

"Menimme kaikki samaan nurkkaan ja pelkäsimme. Sitten rysähti. Jäimme valtavien betonilohkareiden alle", Yuan kertoo.

Kylän rakennuksista koulu ja tehdas tuhoutuivat pahiten.

Kolme viidestä on elossa. Kahdelta henkiinjääneeltä amputoitiin jalat, jotka jäivät lohkareiden väliin pahasti puristuksiin.



Pelastajat
kuulivat huudon


"Me kaivoimme kyynärpäillämme aukon kivien ja hiekan läpi, jotta voisimme hengittää. Aukon kautta aloimme myös huutaa apua. Yritimme myös rohkaista toisiamme. Siellä ollessamme ajattelimme perheitämme", mies muistelee silmät kostuen.

Miehet löydettiin kaksi päivää järistyksen jälkeen. Pelastustyöntekijät kuulivat miesten huudot.

"Liikkuimme mahdollisimman vähän voimia säästääksemme. Meillä oli hirveä jano ja nälkä."

Yuaniltä on useita kylkiluita poikki, samoin yksi jalka. Myös hänen päänsä on pahoin ruhjeentunut.

Vaimo katsoo herkeämättä miestään ja pitää tätä kädestä.

Nainen ryntäsi järistyksen tapahduttua kotiinsa katsomaan, onko äiti hengissä. Äidillä ei ollut hätää, vaikka talo oli sirpaleina. Sitten vaimo juoksi miehensä työpaikalle. Toimiston keskiosa oli täysin romahtanut.

Ilmoita asiavirheestä