Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtaja, Paulig-konsernin hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig ei ole huolissaan EU:n laajentumisesta vajaan vuoden kuluttua vappuna. Hän ei pelkää, että Baltian maista tai Puolasta alkaisi virrata halpoja elintarvikkeita Suomeen.
"En usko uhkiin. Baltian maiden elintarvikkeiden tuotantokapasiteetti on melko vaatimaton eikä se voi uhata Suomen elintarviketuotantoa. Puolasta voi tulla joitakin elintarvikeita Suomeenkin, mutta ei suuria määriä", arvioi Paulig.
Hän muistuttaa, että kuluttajien makutottumukset vaihtuvat hitaasti, jos ollenkaan. "Suomalainen tykkää suomalaisesta makkarasta. Vaikka Suomeen tuodaan makkaroita esimerkiksi Saksasta, on niiden osuus kaupassa jäänyt hyvin vaatimattomaksi. Kahvin makukin on Suomessa toisenlainen kuin manner-Euroopassa, sillä meillä suositaan vaaleaa paahtoa ja hapokasta kahvia. Presidentti-kahvi paahdetaan jo Baltian maita varten tummemmaksi kuin Suomessa."
Suomen maantieteellinen sijainti rajoittanee tehokkaasti helposti pilaantuvien elintarvikkeiden tuontia. Tuore maito ei kestä joskus myrskyisiäkin merikuljetuksia Suomeen eikä leipäkään säily kovin pitkään tuoreena.
"Leipomot tuottavat varmaan jatkossakin perusleivät Suomessa, mutta paljon käsityötä vaativia konditoriatuotteita tehtäneen nykyistä enemmän halvan työvoiman maissa kuten Virossa", arvio Paulig.
Työn hinta ei ole Pauligin mukaan ratkaiseva tekijä uusien EU-maiden ja Suomen elintarviketeollisuuden välisessä kilpailussa.
"Suomessa elintarviketeollisuuden tuotantolaitokset ovat suuria ja niiden tehokkuus on aivan toisella tasolla kuin tulevissa EU-maissa, joten työvoima ei ole ratkaiseva tekijä alan kilpailussa."
Paahtimo tai maustetehdas
Puolaan harkinnassa
Paulig näkee uusien EU-maiden tulossa selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
"Suomalaisyritysten riskit investoinneissa uusiin EU-maihin pienenevät selvästi jäsenyyden myötä. Myös poliittiset riskit vähenevät, kun uudet maat tulevat yhteisen EU-lainsäädännön piiriin. Esimerkiksi Baltian maissa ja Puolassa toimivat suomalaisyritykset voivat tehostaa toimintaansa, kun tullit poistuvat uusien jäsenmaiden rajoilta."
Paulig-konserni itsekin on jo pitkään harkinnut paahtimon tai maustetehtaan perustamista Puolaan. Nyt hanke vauhdittuu, kun Puolasta tulee EU:n jäsenmaa.
"Se (tehdas) on edelleen vakavassa harkinnassa, mutta päätöstä ei ole vielä tehty", painottaa Paulig.
Paulig-konsernilla on Virossa tytäryhtiö AS Paulig Baltic, joka valmistaa mausteita Baltian ja Venäjän markkinoille sekä vientiin muihin maihin, muun muassa Suomeen. "Siinäpä sitä olikin prosessia, jotta saimme kaikki luvat tuoda Virossa valmistettuja mausteitamme Suomeen."
Uudet EU-maat pyrkinevät niin pian kuin mahdollista myös yhteisvaluuttaan, euroon. "Silloin valuuttariski Suomen ja uusien jäsenmaiden väliltä poistuu. Yhteinen raha helpottaa investointien ja tulosten vertailtavuutta. Kruunujen ja latien vaihtuminen euroiksi säästää yritysten kuluja sekä Suomessa että Suomenlahden eteläpuolella", arvioi Paulig.
Hygienia hyvin tärkeää
myös uusissa EU-maissa
Suomen elintarviketeollisuuden ykkösmiehenä Paulig korostaa hygienian merkitystä alan tuotannossa.
"Niin vanhojen kuin uusienkin EU-maiden kannalta on erittäin tärkeää, että elintarvikkeiden tuotannossa noudatetaan kaikkia hygieniamääräyksiä ja niitä myös valvotaan. Kuluttajien huoli ruoan puhtaudesta ja korkeasta laadusta on otettava tosissaan. Siinä vanhojen jäsenmaiden pitää olla tiukkana eikä sallia mitään siirtymäaikoja uusille jäsenmaille."
Äskettäin Ruotsin kuluttajajärjestö Skis vaati, että maan elintarvikevirasto vetää Becel proactive -margariinin pois myynnistä, koska margariinissa on Skisin mukaan lähes kaksi kertaa enemmän karsinogeeni PAH:ta eli aromaattista hiilivetyä kuin raja-arvot sallisivat. Becel proactive -margariinia markkinoidaan niin sanottuna terveysvaikutteisena elintarvikkeena, jonka sanotaan alentavan veren kolesteroliarvoa.
"Minusta tuntuu, että Ruotsin kuluttajajärjestö on ehkä ylireagoinut, mutta on hyvä, että asia tutkitaan. Aromaattisia hiilivetyjä syntyy jonkin verran myös makkaraa grillattaessa tai kahvia paahdettaessa", muistuttaa Paulig.
Paulig kertoo, että elintarviketuotannossa joudutaan tekemään myös arvovalintoja, yhtenä esimerkkinä ruoan geenimodifiointi, geenimuuntelu.
"Meillä Suomessa ei ole geenimuunneltuja elintarvikkeita eikä niitä ole EU:ssakaan, koska EU ei salli niitä. Jos me emme jatkossakaan salli geenimuuntelua, maailman nykyinen elintarviketuotanto ei riitä ruokkimaan kaikkia nälkäisiä suita."
Pitäisikö geenimanipulaatio sallia?
"Minusta geenimuuntelu pitäisi sallia Euroopassakin Yhdysvaltojen tapaan. Silloin me saisimme kestävämpiä, runsassatoisempia ja laadukkaampia vihannes- ja viljalajikkeita. Ilman geenimuuntelua maailman vehnä- ja soijasadot eivät riitä tyydyttämään kasvavaa ruoan kysyntää maailmassa."