Vuoden päivät työskennelleen liikennetyöryhmän tänään julkaistu loppuraportti ei varsinaisesti ravistele Suomen liikenneverkostoa. Työryhmä ehdottaa uuden suunnitteluryhmän perustamista, eikä ota kantaa verotukseen tai teiden käyttömaksuihin.
Tie- ja rataverkon korjaamiseksi liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) asettama työryhmä ehdottaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitusta. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta.
Lisärahoitus toisi ryhmän mukaan paljon kaivatun ja pysyvän rahoitustason korotuksen korjausvelan hoitamiseen.
- Vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus parantaisi liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja koko liikenneverkon kunnossapitoa, Berner sanoo tiedotteessa.
Ryhmässä vasemmistoa ja vihreitä edustanut Kari Uotila (vas.) sanoo, että enemmänkin rahaa varmaankin tarvittaisiin.
- Mutta 300 miljoonan euron lisärahoituksella saadaan kuitenkin liikenneverkon rapautuminen ja korjausvelan kasvu pysäytettyä, hän uskoo.
Myös keskustaa ryhmässä edustanut Markku Rossi ja kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.) toteavat tiedotteessaan, että korjaustarve saattaa olla nyt ehdotettua suurempi. Ensi vaalikaudella pitää heidän mukaansa käydä läpi liikenteen verotus ja liikenteeltä perittävät maksut.
"Edellinen eduskunta ja hallitus syöneet seuraavien liikkumavaraa"
Parlamentaarinen työryhmä ehdottaa 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemistä. Sen avulla liikenneverkon kehittäminen onnistuisi nykyistä pitkäjänteisemmin, sanoo Uotila. Nykytilanteessa on Uotilan mukaan se ongelma, että edellisten hallitusten hankkeet venyvät seuraaville kausille ja vievät näin voimavaroja.
- On oltu siinä ongelmassa, että edellinen eduskunta ja hallitus ovat syöneet seuraavan kupista liikkumavaraa. 12-vuotissuunnitelma lähtee siitä, että 12 vuotta eteenpäin tiedetään rahoitustaso ja se, minkälaisia kehittämisinvestointeja on meneillään. Se tuo mielestäni ratkaisevan eron tähän nykyiseen lyhytjänteiseen ja poliittisista suhdanteista riippuvaiseen kehittämiseen, Uotila sanoo STT:lle.
Liikennejärjestelmäsuunnitelma muun muassa sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.
Suunnitelmaa toteutettaisiin julkisen talouden suunnitelman puitteissa, ja ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu voitaisiin aloittaa jo kuluvalla hallituskaudella.
Yhtiöitä voitaisiin hyödyntää etenkin isoissa hankkeissa
Työryhmä ehdottaa, että myös liikenneverkon kehittämiseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto ja talousarviorahoitusta pitäisi voida jatkossa käyttää joustavammin kehittämishankkeisiin. Lisäksi kehittämishankkeissa voitaisiin käyttää aiempaa useammin hankekohtaisia yhtiöitä.
- Varsinkin suurissa infrahankkeissa voitaisiin hyödyntää hankeyhtiömallia aiempaa enemmän, jolloin hankkeita päästäisiin toteuttamaan nopeammin ja tehokkaammin. Hankekohtaisen yhtiön omistajia voisivat olla valtion lisäksi esimerkiksi eläkeyhtiöt ja muut yritykset, Berner toteaa.
Työryhmä ei ottanut työssään kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla, vaan totesi, että näiden tarve tulee arvioida erikseen. Sen sijaan raportissa todettiin, että nykyisin käytössä olevia rata- ja väylämaksuja voitaisiin hyödyntää jatkossakin. Tiedotteen mukaan työryhmä ei tehnyt liikenteen verotusta koskevia ehdotuksia.