Digilehtien verotus voi keventyä Suomessa lähivuosina. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan hallitus saattaa tehdä päätöksiä asiasta kevään kehysriihessä.
Päätösten voimaantulo riippuisi EU-komission esittämän lakimuutoksen toteutumisesta. Komissio julkisti tänään esityksen, joka mahdollistaa digisisältöjen arvonlisäverotuksen laskemisen printtimedian tasolle. Päätösvalta asiassa pysyisi kansallisena.
Suomessa digilehtien ja e-kirjojen arvonlisävero on 24 prosenttia, kun taas sanoma- ja aikakauslehtien tilauksilla se on 10 prosenttia.
EU:n komissio esittää jäsenmaille mahdollisuutta laskea digilehtien ja e-kirjojen arvonlisävero printtimedian tasolle. Päätösvalta pysyisi kansallisena.
Nykysääntöjen mukaan digisisällöille ei sallita vastaavaa kevennettyä verokohtelua kuin printtimedialle.
Ranska ja Luxemburg ovat joutuneet EU:n hampaisiin sääntöjen rikkomisesta. EU:n tuomioistuimen päätös pakotti maat nostamaan e-kirjojen arvonlisäverokantaa.
Suomessa digilehtien ja e-kirjojen arvonlisävero (alv) on 24 prosenttia, kun taas sanoma- ja aikakauslehtien tilauksilla se on 10 prosenttia. Digilehtien alv:n alentamisesta on keskusteltu myös Suomessa, mutta valtiovarainministeriö on pitänyt sitä mahdottomana nykyisten EU-sääntöjen takia. Hallitusohjelman mukaan hallitus pyrkii vaikuttamaan EU:hun muutoksen mahdollistamiseksi.
Komission esitys edellyttää kaikkien EU-maiden hyväksynnän. Esitykselle löytyy tukea, sillä jäsenmaiden valtiovarainministerit pyysivät keväällä komissiota valmistelemaan lakimuutosta.
Komissio myöntää, että alv-säännöt ovat vanhentuneet, koska ne on laadittu ennen digiaikaa. Sähköisiä julkaisuja on pidetty palveluina, eikä niihin siksi ole voinut soveltaa printtijulkaisuille sallittua alhaisempaa verokantaa.