Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona, että Jäämeren-rata linjataan Rovaniemeltä Kirkkoniemeen.
Rata on mahdollista rakentaa Rovaniemeltä Sodankylän tai Kemijärven kautta. Kirkkoniemi sijaitsee Norjan itäkulmassa, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Suunnitelmien mukaan rata kulkisi Inarijärven luoteispuolelta kohti Norjaa.
Jäämeren radan arvioidaan olevan auki vuonna 2030. Kyseessä on taloudellisesti mittava projekti.
– Hankkeen kustannusarvio on kolme miljardia euroa, josta 2 miljardia euroa on Suomen puolella, Berner sanoo.
Ministeri mainitsi perjantain tiedotustilaisuudessa, että yksi vaihtoehto on edelleen se, erttä rata linjataan Kolarin kautta. Kohdesatama pysyisi kuitenkin samana.
– Satama, johon pyritään, on Kirkkoniemi.
Liikenneministeriö pyysi viime kesänä Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviraston kanssa Jäämeren rataa. Radan uskotaan hyödyttävän muun muassa Lapin kaivosteollisuutta ja matkailua.
Mineraaleja, kalaa ja puuta
Euroopan pohjoisosissa sijaitsee muun muassa merkittäviä metsä-, öljy- ja kaasuvaroja. Radan kuljetukset koostuisivat pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista.
Liikenneviraston mukaan Rovaniemi–Kirkkoniemi-reitti vaikuttaisi myös porotalouteen ja saamelaisiin. Berner totesi kuitenkin, että radan suunnittelussa huomoidaan saamelaisten oikeudet, Lapin luonto ja alueen elinkeinot.
Tilaisuudessa puhunut kansanedustaja ja Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) uskoo, että erilaiset intressit on mahdollista sovittaa yhteen. Hänen mukaansa porotalouteen liittyvät haasteet pystytään huomioimaan niin, että rata tuottaa sille mahdollisimman vähän haittaa.
Liikennevirasto selvitti Jäämeren radalle kaikkiaan viittä eri reittivaihtoehtoa. Kirkkoniemen lisäksi esillä ovat olleet ratalinjaukset, jotka päätyisivät Norjan puolella Tromssaan tai Narvikiin, tai Venäjän puolella Murmanskiin.
Halvin vaihtoehto olisi ollut Kemi–Tornio–Narvik-reitti, mutta ministeriön mukaan se ei juuri parantaisi Suomen logistista asemaa ja Lapin saavutettavuutta.
Liikenneviraston selvityksessä todettiin, että Euroopan keskiosien pääliikenneverkko ja suurimmat satamat ovat erittäin ruuhkaisia. Viraston mukaan EU tarvitsee uusia vaihtoehtoisa reittejä, joiden avulla on mahdollista välttää
liikenteen pahimmat pullonkaulat.
Suunnitelmissa on, että Jäämeren rata yhdistäisi arktisen alueen ja Suomen rataverkon Keski-Eurooppaan Tallinnan tunnelin kautta.
Jäämeren rata
Jäämeren rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys myös Atlantille ja Koillisväylälle.
Selvityksissä arvioidaan, että Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Koillisväylän kautta kulkevat tuotteet.
Selvitetyistä vaihtoehdoista suurimmat matkustajapotentiaalit olisivat Tromssan ja Kirkkoniemen vaihtoehdoissa. Matkustajaliikenne olisi pääasiassa matkailuliikennettä, jonka oletetaan kasvavan ympärivuotiseksi tulevaisuudessa.
Jäämeren rata parantaisi myös Suomen huoltovarmuutta, kun Suomella olisi käytössään Itämerelle vaihtoehtoinen kuljetusreitti.