Saksassa muisteltiin tiistaina kaihoisasti riemua ja juhlintaa, jonka synnytti Berliinin muurin kaatuminen tasan viisitoista vuotta aiemmin.
Vuoden 1989 marraskuun 9. päivän illasta alkaen kymmenettuhannet itäsaksalaiset saapuivat kaupungin länsiosaan, kun kommunistisen puolueen keskuskomitean edustaja oli ilmoittanut - väärinkäsitykseen perustuen - kulun rajanylityspaikkojen kautta länteen olevan vapaata.
Itä-Saksan 1961 pysyttämä "antifasistinen suojavalli" kaatui, ja seuraavan vuoden syksyllä oli kaatunut myös Saksan demokraattinen tasavalta DDR. Neljä vuosikymmentä kestänyt Saksan kahtiajako oli päättynyt.
"Marraskuun 9. päivä on vapauden ja demokratian voiton päivä," julisti liittokansleri Gerhard Schröder vuosipäivän lausunnossaan. "Itäsaksalaiset mursivat muurin 15 vuotta sitten ja kukistivat kyynisen diktatuurin."
Saksan osien välillä
yhä suuri kuilu
Schröder myönsi kuitenkin, että Saksan länsi- ja itäosan kesken on edelleenkin kipeitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia kuiluja. Esimerkiksi työttömien prosenttiosuus työvoimasta on keikkunut entisen Itä-Saksan alueella 18:ssa, kun lännessä luku on yleensä ollut kahdeksan prosenttia.
Monet länsisaksalaiset sanovat pystyvänsä näkemään jo pukeutumisesta ja olemuksesta, ketkä ovat itäsaksalaisia. Vastakohtaisuudet tulevat erityisen selvästi esiin Berliinissä, eivätkä kaupunkilaiset itse niitä peittele, vaikka muurista on jäljellä enää lyhyt pätkä matkailijoiden nähtäväksi.
Sandaalien
kanssa sukat
"Itäberliiniläisillä miehillä on vääränlaiset kengät, vääränlaiset vaatteet ja vääränlainen tukka", valittaa 29-vuotias nainen, joka on itsekin Itä-Berliinistä. "He ovat miehiä, jotka käyttävät sandaalien kanssa sukkia."
"En voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin jonkun ossin (itäsaksalaisen) kanssa, he ovat niin tylsiä", selittää puolestaan 35-vuotias länsiberliiniläinen Nadja Berendes.
Tilastojen mukaan Berendes ei ole yksin mielipiteineen. Vain kaksi prosenttia kaupungissa solmituista avioliitoista solmittiin 1990-2000 itä- ja länsiberliiniläisen kesken.
Entisen Itä-Saksan alueella ihmiset moittivat usein läntisiä maanmiehiään koppaviksi päällepäsmäreiksi, jotka vyöryivät yhdistymisen jälkeen entisen rajan yli petkuttamaan rehtejä itäsaksalaisia.
Vakavamielisten juhlallisuuksien vastapainona Philippsthalin kaupungissa vietettiin muurin kaatumisen vuosipäivää hieman toisenlaisissa merkeissä. Muuri jakoi aikoinaan tämänkin kaupungin kahteen osaan. Tiistaina kaupunkiin pystytettiin huumorilehti Titanicin aloitteesta viisimetrinen muurinpätkä.
"Haluamme Saksan kahtiajakoa", selitti lehden päätoimittaja Martin Sonneborn virnistellen. Lehti tapaa tavan takaa muistuttaa, että yksi viidestä saksalaisesta katsoo, että yhdistyminen on ollut enemmän haitaksi kuin hyödyksi.