Suomalaisviranomaiset kokevat, että heillä on vain vähäiset keinot auttaa Berliinin Tegelin-lentokentällä pitkään majaillutta suomalaisnaista. Viranomaiset punnitsevat, voitaisiinko naiselle asettaa edunvalvoja ja kannattaisiko hänestä tehdä luovutuspyyntö Saksan viranomaisille. Naisen yli kolme kuukautta kestänyt Saksassa oleskelu voidaan todeta myös laittomaksi, mutta sen voivat tehdä vain saksalaiset.
Tegelin lentoasemalla kuukausia oleskellut nainen on nyt kadonnut jäljettömiin.
Psykiatrisessa avohoidossa ollut nainen lensi joulukuun alussa Helsingistä Berliiniin ja jäi asustamaan Tegelin yleisiin tiloihin. Sieltä nainen päätyi psykiatriselle klinikalle, mistä hänet siirrettiin asunnottomien yömajaan. Naisen asiaa ajanut Berliinin suomalainen pappi Kai Henttonen pitää epäinhimillisenä, että syyntakeeton sairas lähetetään yömajasta rahattomana ja pelkissä varvastossuissa miljoonakaupungin kaduille.
Potilasta Berliinissä tapaamassa käynyt johtava lääkäri Patrik Währn toivoisi, että kadonnut palaisi Tegelin lentokentälle, vaikka hän on saanut lentokenttäpoliisilta sinnekin porttikiellon. Siellä hän olisi ainakin turvassa.
Oikeusministeriössä katsotaan, ettei Suomella ole mahdollisuuksia puuttua Saksan viranomaisten päätöksiin. Ulkoministeriössäkin katsotaan, etteivät tällaiset asiat oikeastaan kuulu sinne.
"Valvirasta eli entisestä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta on jo otettu yhteyttä Saksan terveysministeriöön, mutta vastausta ei ole vielä saatu. Muita keinoja sosiaali- ja terveyspuolella ei juuri olekaan", sanoo ylilääkäri Markus Henrikson. Hänen mukaansa asia kuuluu ulkoministeriölle, joka selvittää, löytyisikö Saksan laista jokin toinen etenemispolku.
Omaisillakaan ei ole sen kummempia valtuuksia täysi-ikäiseen ihmiseen.
Paleltumisvaara vähissä vaatteissa ja varvastossuissa
Tilanne on Henriksonin mukaan hyvin huolestuttava.
"Kaikki saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että nainen on välittömän hoidon tarpeessa. Saksalaislääkärit eivät kuitenkaan tehneet pakkohoitopäätöstä, emmekä me voi tunkeutua toisen valtion alueelle omine lakeinemme", sanoo Henrikson.
Suomessa pakkohoitoon voi määrätä psykoosipotilaan, joka on välittömän hoidon tarpeessa ja jonka hoitamatta jättäminen pahentaisi olennaisesti hänen sairauttaan. Saksassa pakkohoidon edellytyksenä on "huomattavan käsillä olevan vaaran aiheutuminen itselle tai yleiselle turvallisuudelle".
Sekä Währn että Henrikson näkevät tilanteessa kuitenkin vaaran, että potilas esimerkiksi palelluttaa itsensä kulkiessaan vähissä vaatteissa ja varvastossuissa pitkin Berliinin katuja. Tässä vaiheessa toiveet asetetaan edunvalvojaan.
"Sekin on aika suuri juttu, ja käräjäoikeus haluaa yleensä kuulla myös asianomaista. Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että olen nyt tavannut potilaan ja voinut kirjoittaa lääkärilausunnon. Vaikka asia etenisi ripeästi, siihen menee viikko tai kaksi", arvioi Währn.
Nähtäväksi jää onko siitäkään mitään hyötyä, pohtii Währn. Potilasta ei suostuttu luovuttamaan, vaikka suomalaislääkäri ja kaksi hoitajaa lensivät häntä noutamaan viime perjantaina.