Oulu Oulun varakkaimpana tunnetun kauppiassuvun, Bergbomien, vanha sukuhauta on saanut ansaitsemansa ulkomuodon kohotuksen. Oulun kauppaseuran säätiö kunnosti Oulun hautausmaan vanhimmassa osassa sijaitsevan arvokkaan haudan kuluneen kesän aikana.
Kunnostettuun hautakokonaisuuteen kuuluu kaksi hautakiveä, kaksi rautaista muistoristiä ja niiden ympäröimä rautainen aita. Ennen kunnostusta aita oli osittain kaatunut ja hautakivet kehnossa kunnossa.
"Kivet ja aita purettiin, puhdistettiin, hiekkapuhallettiin ja pintakäsiteltiin. Sitä myös madallettiin ja rakennettiin uudestaan yhdistelemällä osia", seppä Juha Korkala kertoo.
Hautakivien pystytysvuotta ei tiedetä tarkasti, mutta ensimmäisen Gustaf Bergbomille kuuluneen kiven arvioidaan olevan 1860-luvulta.
Bergbomin suku tunnetaan 1800-luvun Oulun vauraimpana kauppiassukuna. Suvun kantaisänä pidetään rahamestari Gustaf Bergbomia (1785-1860).
"Hän rikastui kauppiaana. Tuolloin parasta kauppatavaraa olivat terva, nahka, vuodat ja mesimarjat", historian lehtori Carl-Eric Silvander kertoo.
Vielä Gustaviakin mahtavammaksi kauppamieheksi nousi hänen poikansa Johan Gustaf Bergbom, joka oli kaupallisten opintojen jälkeen siirtynyt töihin isänsä palvelukseen. Todellinen rikastuminen pääsi vauhtiin vasta Gustaf Bergbomin kuoltua vuonna 1860. Tuolloin J.G. Bergbom sai haltuunsa isänsä kauppaliikkeen ja tämän luomat kauppasuhteet.
Samoihin aikoihin J. G. Bergbom osti Pateniemessä sijainneen telakan ja ryhtyi laivanvarustajaksi. Tänäkin päivänä Bergbomin tiluksia voi löytää Pateniemen sahamuseon alueella. Myös torinrannassa kaupungin varastona toimiva harmaa makasiini oli Bergbomien omistama.
Parhaimmillaan Bergbomin kauppahuone omisti parikymmentä sahaa ja yhtä monta purjealusta. Suurin osa laivoista oli Oulussa valmistettuja.
Oulun kauppaseuran säätiö on aikaisemminkin kunnostanut hautoja. Vuonna 2000 uuden ilmeen sai Penzinin sukuhauta. Säätiössä ollaan tyytyväisiä työn jälkeen.
"Täällä hautausmaan vanhalla alueella käy kesäisin paljon vierailijoita ja hauta on ollut kamalassa kunnossa. Tästä kulttuuriteosta olemme saaneet kiitosta myös kirkolta", Oulun kauppaseurasäätiön puheenjohtaja Kai Åström sanoo.
Aidan ja hautakivien työstäminen oli sepälle tarkkaa työtä. Varsinkin aidan koristeet täytyi käsitellä varoen, jokainen pieni ura kerrallaan.
"Kun vanhaa materiaalia hiekkapuhalletaan, siinä ei voi käyttää kovin kovaa painetta. Työ on silloin todella hidasta", Juha Korkala sanoo.
Aidan ja kivien entisöintiin hurahti Korkalalta koko kesä. Oulun kauppaseuran säätiö maksoi työstä 15 000 euroa.