Oulu Tämän päivän syntymäpäiväsankari, sokeana 49-vuotiaana 1852 kuollut, mahdollisesti itsemurhan tehnyt SamuliKustaa Berg, runoilijanimeltään Kallio, ei ole vielä merkkipäiväänsä mennessä noussut syntymäkaupungissaan Oulussa palvotuksi sankariksi.
Traagisista taiteilijakohtaloista ovat myöhemmät polvet osanneet ottaa yleensä kaiken irti, kun väärin ymmärrettyä neroa on muistettu oopperoin, elokuvin, elämäkerroin, hänelle nimetyin ruoka- ja juomalajein sekä opastetuin kaupunkikierroksin. Berg-Kallio ei kuulu toistaiseksi joukkoon, vaikka hänen elämäänsä mahtui paljon dramaattisia aineksia.
Tosin 200-vuotiasta runoilijaa juhlitaan tästä päivästä lähtien koko viikko, joten loppuviikosta tilanne saattaa ihan hyvin olla toinenkin, kunhan toispaikkakuntalaiset Berg-Kallio -fanit, kirjailija Hannu Mäkelä ja säveltäjä Kaj Chydenius, ovat päässeet kumpikin varhaisesta suurmiehestä todistamaan ja oululaisia innostamaan.
Lasten runoja Rotuaarille
"Oulussa ei ole mitään vuosittaista runojuhlaa", ideoi kirjallisuusprofessori Liisi Huhtala, joka on elätellyt toivetta, että juuri Samuli Kustaa Bergin syntymäpäivänä vietettäisiin lasten runojen päivää ja lausuttaisiin lastenrunoja Rotuaarilla. Onhan Kallion runojen joukossa tähän tarkoitukseen sopivia.
Huhtala korostaa, miten 1800-luvun alussa kirjoitettiin suomeksi vain vähän. Siinäkin mielessä varhaisen suomenkielisen runoilijan muistaminen olisi paikallaan.
Myös dosentti Kari Sallamaa korostaa Samuli Kustaa Bergin merkitystä varhaisena suomenkielen käyttäjänä oululaisrunoilijoiden pitkässä ketjussa 1700-luvun alkupuolella eläneestä Elsa Holmstenista alkaen.
"Kunhan ensin kuunnellaan ne kolme Chydeniuksen konserttia ja katsotaan sitten", hän kuitenkin lisää.
Pienen piirin
tuntema
"Berg on niin pienen piirin tuntema", myöntää Oulun kirjastotoimen johtaja Helvi Puolakka.
Berg-Kallion tuntevat Puolakan mukaan Oulussa parhaiten kotiseutuihmiset ja kirjallisuusväki.
Runot kyllä tunnetaan mutta ei osata liittää niitä Kallioon, sanoo Puolakka.
Hänenkin mielestään Bergin traaginen kohtalo sisältää hyviä aineksia vaikkapa elokuvaan tai oopperaan mutta silloin mukaan pitää ottaa paljon fiktiota, koska fakta ei riitä, Puolakka arvioi.
Nykyoululainen kirjailija Joni Skiftesvik tunnustaa heti, että hänen muistikuvansa Samuli Kustaa Bergistä ovat peräisin lukioajan kirjallisuudentunneilta, joissa korostui runoilijan ankara elämä. Eikä hänellä ole sen koommin ollut kosketusta Berg-Kallioon.
"Taitaa olla tuntemattomimpia oululaisia kirjailijoita. Harmi", Skiftesvik sanoo ja muistuttaa kaupunginisille joskus esittämästään ideasta jonkun oululaisen kirjailijan nimikkopalkinnoksi.
Hänestä olisi vaikea kuvitella, että se olisi joku suuresta tuntemattomuudesta nousevan Berg-Kallion palkinto.
Vinkistä
vaarin
"Toistaiseksi meillä ei ole ollut tällaisten suurhenkilöiden nimikkomenyitä, mutta otamme tästä vihjeestä vaarin!" lupaa tämäniltaisen 200-vuotisillallisen salivastaava PirkkoTörmänen ravintola Franzenista, jonka ulkoseinässä on kahdenkin merkkihenkilön, Sara Wacklinin ja Samuli Kustaa Bergin, laatta.
Törmäsen päällimmäinen murhe maanantai-iltana kuitenkin oli, etteivät juhlan järjestäjät olleet tehneet vielä minkäänlaista ruokatilausta, mistään nimikkomenyistä puhumattakaan.