Vuonna 1987 Suomeen muuttanut Kosovon albaani Afrim Beqiri iloitsee entisen kotimaansa itsenäistymisestä. Porvoossa asuvat Beqirit - isä, äiti ja neljä lasta - olivat sunnuntai-iltana lähdössä Helsingin Senaatintorille Kosovon itsenäisyysjuhlan viettoon. Siellä onnitellaan, pidetään puheita ja iloitaan itsenäisyydestä. Sen jälkeen mennään ehkä ravintolaan tai jonkun kotiin.
"Tietysti on kiva tunne, että jos palaa vaikka turistina Kosovoon, saapuu itsenäiseen maahan", Afrim Beqiri sanoo liikuttuneena.
"Ei tarvitse miettiä mikä maa tai mikä alue on, ja mikä status sillä on", hän lisää.
Beqiri on Suomen kansalainen ja käynyt armeijan Suomessa. Hänen lapsensakin ovat Suomen kansalaisia. Esikoistytär täyttää pian 18 vuotta. Pojat ovat 1,5-, 5- ja 7-vuotiaita.
"Luojan kiitos, olemme pystyneet kasvattamaan lapsemme niin, että he puhuvat myös albanian kieltä. On hienoa, että päiväkodit ja koulut mahdollistavat oman äidinkielen ylläpitämistä, vaikka tuntimäärät ovatkin vähäisiä."
Pitkään suomalaisten rauhanturvaajien tulkkina toiminut Afrim Beqiri on oppinut Porvoossa myös ruotsin kielen.
"Se on tarttunut täällä sen verran, että pystyn kommunikoimaan", hän sanoo vaatimattomasti.
Beqiri lähti entisestä Jugoslaviasta köyhyyttä pakoon. Silloin ei vielä tiedetty Jugoslavian hajoamisesta eikä alueen tulevista ongelmista.