Liikennepolttoaineiden hinnat ovat vuodenvaihteen notkahduksen jälkeen viime kuukausina nousseet. Jyrkkää hintahyppyä ei kuitenkaan nähtäne vuoteen pariin.
Autojen polttoainesäiliöihin tankattavat nesteet tuntuvat autoilijoista käytännössä aina liian kalliilta. Harvinainen poikkeus saattoi olla viime vuodenvaihde, jolloin 95-oktaanisen bensiinin keskihinta vajosi Suomessa hetkellisesti 1,10:n euron tuntumaan. Kun hintojen alamäki oli alkanut 1,60 euron tuntumasta, tankkaaja saattoi kuvitella onnellisten päivien palanneen. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin jälleen 1,30 euron tuntumassa.
Suomessa bensiinin hinta kuuluu tällä hetkellä Euroopan kalleimpiin, mikä ei kuitenkaan ole uutta. Meillä veron osuus bensiinin hinnasta on noin 60 prosenttia. Kilpailu alalla pitää hintaerot pieninä, mutta aktiivisesti hintoja seuraava kuluttaja pystyy tankatessaan säästämään euron tai pari valitsemalla oikein ostopaikkansa. Halvalla ei kuitenkaan kukaan itse menovetensä maksava pääse meillä ajelemaan.
Tärkein tekijä liikennepolttoaineiden hinnanvaihtelun takana on raaka-öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahtelu. Ennen kuin globaali taantuma iske päälle, raaka-öljyn barrelihinta kohosi vuosi sitten heinäkuussa 147 dollariin. Viime talvena käytiin alimmillaan selvästi alle 40 dollarin lukemissa. Nyt maailmanmarkkinahinta on taas kohonnut 70 dollarin tuntumaan, mikä on vetänyt ylös vähittäishintojakin.
Se mihin seuraavaksi kuljetaan, on arvailujen varassa. Lyhyen jakson hintavärinästä ei voi päätellä pitkän jakson trendejä. Loppuviikosta raakaöljyn hinta esimerkiksi laski, kun Yhdysvaltain tuoreet työttömyysluvut olivat odotettua synkempiä. Sitä ennen hintaa nostivat levottomuudet Nigerian öljykentillä.
Investointipankki Barclays Capital ennakoi viime torstaina, että nyt alkaneen vuosineljänneksen aikana raakaöljyn hinta pysyisi jotakuinkin ennallaan. Varovaisia ennakointeja myöhemmästäkin on: Goldman Sachs arvioi hinnan nousevan tänä vuonna vielä 85 euroon. Ensi vuodesta arvionsa on esittänyt esimerkiksi Deutsche Bank, jonka ennuste lupaa kuluttajan näkökulmasta hyvää: hinta putoaisi 55 euroon.
Tuota pitemmällä jaksolla arvion suunta on kuitenkin selvä: hintakäyrä kaartuu yläviistoon. Niin tapahtuu sen jälkeen kun maailmanlaajuinen taantuma on selätetty. Kansainvälien energiajärjestö IEA siirsi kuitenkin tuoreimmassa arviossaan markkinoiden kiristymistä muutaman askelen kauemmaksi. Järjestön mukaan se alkaisi uudelleen vuonna 2012. Siten siedettävän hintaista polttoainetta voitaisiin meilläkin tankata vielä pari vuotta.
Jos tuotantokapasiteettiin ei kuitenkaan nyt investoida riittävästi, tarjonta ei nousun alkaessa pysty vastaamaan kysyntään, ja tulevaisuuden hintojen noususta voi tulla jyrkkä.
Perusoletus on maltillinen nousukäyrä. Sen näkymän voivat kuitenkin kerralla muuttaa odottamattomat tapahtumat öljyntuotantoalueilla. Viime vuosikymmeninä öljyn hintaa ovat yleistä talouskehitystä paljon rajummin heilautelleet poliittiset kriisit, erityisesti lähi-idän alueen konfliktit. Suurin epävarmuustekijä on nyt Iran.
Suomalaisten kannalta raaka-öljyn hinnan muutoksilla on muutakin vaikusta kuin se, mitä bensiini ja diesel tai polttoöljy maksaa. Nousevat maailmanmarkkinahinnat voivat heijastua tänne myös myönteisesti. Näin esimerkiksi Venäjän talouden elpymisen kautta, mikä lisää naapurimaan kansalaisten ostovoimaa, suomalaistuotteiden vientiä ja venäläisturistien virtaa Suomeen.