Ben­sa­var­kauk­sien määrä roi­hah­ti kasvuun

Bensa-asemat pelkäävät liian järeiden torjuntakeinojen hätistävän asiakkaat naapurihuoltoasemalle.

Bensa jää usein maksamatta.
Bensa jää usein maksamatta.

Kauppias Pekka Haapalaista sapettaa. Jälleen pari päivää sitten hänen huoltoasemaltaan Teboil Itäväylältä Helsingissä varastettiin polttoainetta. Pitkäkyntiset käyttivät huoltoasemalla ollutta tungosta hyväkseen ja kaasuttivat tankkaamisen jälkeen maksamatta teille tietämättömille.

Haapalaisella on edessään toimenpide, josta on tullut turhankin tuttu: valvontakameran nauhan perkaaminen ja mahdollisen rekisteritunnuksen ilmoittaminen poliisille.

"Kyllä tämä on aina stressin aihe. Bensavarkaat voi jakaa kolmeen luokkaan. Ensin on näitä "aktiivisia unohtelijoita", jotka tankkaamisen jälkeen tulevat myymälään, ostavat kahvia tai tupakkaa ja vasta kysyttäessä muistavat ostaneensa bensaa."

"Toiseksi on sellaisia varkaita, jossa pelkääjän paikalla ollut tankkaa parikymmentä litraa ja sitten ajetaan lujaa karkuun. Kolmanneksi on sitten näitä, jotka käyttävät hyväkseen ruuhka-ajan hässäkkätilanteita, tankkaavat paljon ja ehtivät tehdä tämän 6--7 kertaa ennen kuin jäävät jossain kiinn"i, Haapalainen sanoo.

Poliisin tilastojen mukaan polttoainevarkaudet ovat lisääntyneet roimasti vuoden 2008 jälkeen. Huoltoasemilla tehdään vuosittain kuutisentuhatta polttoainevarkautta. Öljyalan ja bensiinikauppiaiden mukaan yhtenä keskeisenä syynä varkauksiin on sakon muuntorangaistuksen poistuminen lokakuussa 2008. Tämä tarkoittaa sitä, ettei poliisin määräämiä, maksamatta jääneitä sakkoja voida enää muuttaa vankeudeksi.

"On sellaisiakin tapauksia, joissa varas on repinyt saamansa sakkolapun konstaapelin edessä kappaleiksi", poliisiylitarkastaja Jyrki Pelkonen Poliisihallituksesta sanoo.

Varas yleensä työikäinen mies

Poliisin mukaan tyypillinen bensavaras on tavallinen suomalainen, työikäinen mies, joka varastaa toistuvasti polttoainetta, mutta ei syyllisty yleensä muihin rikoksiin. Ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten osuus varkauksista on noin viidennes.

Selvästi eniten polttoainevarkauksia tehdään pääkaupunkiseudulla. Torjuntakeinoja olisi monia, mutta öljyala ja kauppiaat pelkäävät vaikutuksia kilpailuun. Esimerkiksi siihen ei haluta mennä, että polttoaine maksettaisiin ennen tankkaamista.

"Ei anna luonto periksi lähteä kokeilemaan sitä, että asiakkaat menisivätkin muualle", Pekka Haapalainen sanoo.

Öljyalan Keskusliiton varatoimitusjohtaja Pekka Huttula tyrmää ajatuksen, että öljyalan sisällä sovittaisiin yhdessä, miten varkauksia ryhdytään torjumaan. "Jokainen ketju päättää yhdessä huoltoasemien kanssa toimenpiteistä. Yhdessä sopiminen ei ole mahdollista, sillä se olisi markkinakäyttäytymisestä sopimista."

Ruotsin-malli kiinnostaa

Huttulan mukaan reilu puolet polttoaineen myynnistä maksetaan kortilla ja loput käteisellä. On selvää, ettei mittarikenttää haluta täyttää pelkästään automaateilla, sillä se vähentäisi oleellisesti huoltamomyymälöiden muuta myyntiä. Maksutapojen monipuolisuus on myös yksi huoltoasemien kilpailuvaltti.

Ruotsissa on kehitteillä malli, jossa tietokantaan kerätään varkaissa käyneiden autojen rekisteritunnuksia. Tämä kiinnostaa myös Suomessa.

"Ajoneuvo voitaisiin tunnistaa ja mittari sulkea kassalta. Tällä hetkellä toimenpide on ongelmallinen tietosuojan vuoksi", Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liiton toimitusjohtaja Mika Hokkanen arvioi.

Öljyala, huoltoasemakauppiaat ja poliisi viettävät tällä viikolla Varas maksattaa muilla -ehkäisykampanjaa, jonka aikana lähipoliisi muun muassa valvoo huoltoasemia tehostetusti. Kuvateksti: Teboil Itäväylällä tapahtuu bensavarkauksia lähes viikoittain. Kauppias Pekka Haapalainen ei halua kertoa varkauksien euromääräisiä tappioita, mutta ne ovat "merkittäviä".

Ilmoita asiavirheestä