Bensa-asemien valomainokset ovat viime päivinä kertoneet halventuvista polttoaineen hinnoista. Ovatko iloisen autoilun ajat palaamassa?
Nopeita johtopäätöksiä vetäville on valitettavasti sanottava, että haaveet halvasta bensasta ovat vailla pohjaa. Vähänkin pidemmällä perspektiivillä hintakäyrä on nouseva.
Vaikka polttoaineen hinnanmuodostus on vaikeasti selvitettävä asia ja osin mystiikkaa, ovat perussyyt kohoaville hinnoille selvät.
Öljyn kulutus kasvaa voimakkaasti Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä, mikä on aiheuttanut pysyvän hintapaineen öljytuotteille. Jos esimerkiksi Neste Oil saisi jalostettua enemmän kuin suomalaiset kuluttavat, tavara kyllä menisi kaupaksi maailmanmarkkinoilla. Myös Yhdysvalloissa on liian vähän öljynjalostamoja.
Polttoaineen hinta noudattaa markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan lakia. Siihen vaikuttaa sama pelon ja ahneuden psykologia kuin pörssiosakkeiden hintoihin.
Kun Nokia kokoaa kännykän, tulee hinnaksi tuotantokustannukset ynnä tietty voittomarginaali. Bensiinin ja dieselin hinnasta tällainen suora linkki puuttuu. Öljyn pumppaaminen on itsessään halpaa lystiä. Halvimmillaan se on Kuwaitissa, noin dollari barrelilta. Barreli on öljyntuotannossa käytettävä tilavuusmitta. Se on 159 litraa.
Kun raakaöljy kuljetetaan tankkereilla tai putkia pitkin jalostamoihin, tulee hintaan muutama dollari lisää. Öljynjalostaminenkaan ei ole mitään high techiä. Raakaöljyä kuumennetaan suuressa kattilassa, josta muutama rööri johtaa muodostuvat kaasut ulos.
Kun bensiini tai diesel lopulta on autoilijoiden ulottuvilla, ei sen tuotantohinta todellakaan ole 1,50 euroa litralta. Moni ahnas käsi on ennen sitä ottanut välistä omansa pois: raakaöljyn tuottaja, öljytankkerin omistaja, öljynjalostaja, verottaja ja lopulta pieneltä osaltaan jakelijakin.
Mainitusta listasta puuttuu vielä yksi lenkki, jota on aiheesta epäilty sylttytehtaaksi hintojen korotuksille. Iso osa raakaöljystä vaihtaa nykyisin omistajaa maailman suurissa raaka-ainepörsseissä - New Yorkissa, Lontoossa ja Singaporessa. Aikaisemmin öljyntuottajamaat möivät raakaöljyn suoraan jalostajille, mutta vuosi vuodelta pörssin osuus on kasvanut.
Pörsseissä vallitsee yllä mainittu psykologia. Sitä on maalaisjärjellä väliin vaikea ymmärtää.
Erilaiset poliittiset signaalit saavat liikettä pörssimeklareihin. Kun Iranin presidentti hioo sotakirveitä Israelin vastaan, öljyn barrelihintaan tulee muutama dollari lisää. Kun Nigerian kapinalliset tuhoavat Shellin öljynporaustornin, lähtee hinta nousuun. Kun öljyntuottajamaiden järjestön puheenjohtaja spekuloi 200 dollarin barrelihinnalla, tulee öljyn hintaan uusi piikki.
Uutiset ovat harvoin pörssiä rauhoittavia. Tällä viikolla sellainen ihme kuitenkin koettiin, kun hirmumyrsky Fay päätti kiertää Meksikonlahden öljyntuotantoalueet. Se käänsi öljyn pörssihinnan laskuun.
Öljyntuotannon voimakas lisääminen saisi varmuudella hinnat laskuun. Sitä tuskin kuitenkaan on odotettavissa, vaikka suurin tuottajamaa Saudi-Arabia on luvannut lisätä pumppausta. Autoilijoiden epäonneksi öljypatjat sijaitsevat poliittisesti epävakaissa tai arvaamattomissa maissa. Iran, Irak, Venezuela, Nigeria ja Venäjä eivät ensimmäisenä ajattele länsimaiden kuluttajia.
seppo.ylonen@kaleva.fi