Bensiinin hinta seuraa hitaammin tukkuhinnan laskua kuin sen nousua. Tammi-helmikuun vaihteen huipusta raakaöljyn Rotterdamissa päivittäin noteerattava markkinahintahinta on laskenut rajusti, mutta bensiinin kuluttajahinta tuntuu alenevan hitaasti ja vain maltillisesti.
Mutta joka tapauksessa ensimmäisillä asemilla Etelä-Suomessa on taas noteerattu alle euron litrahintoja.
Rotterdamin päivittäisten hintanoteerausten lisäksi bensiinin hintaan vaikuttaa dollarin kurssi ja eri paikkakuntien sekä kunkin jakeluaseman lähiympäristön kilpailutilanne.
Markka-aikaan verrattuna bensiinin hintaan vaikuttaa myös euro, jonka myötä kuluttajien hintatietoisuus on edelleen epävarmaa. Alan havaintojen mukaan kahden-kolmen sentin hintaerot aivan vierekkäisilläkään asemilla eivät kuluttajaa sen kummemmin hätkäytä.
Vanhaan markka-aikaan 6-18 pennin erot litrahinnoissa olivat niin merkitseviä, että kalliimpaa hintaa koettaneen naapuriaseman pumppukenttä loisti heti tyhjyyttään.
Raakaöljyn tavoin raakabensiinin hinta on tänä vuonna vaihdellut Rotterdamissa erittäin voimakkaasti. Korkeimmillaan Irakin sodan aikana tonni bensiiniä maksoi Rotterdamissa yli 350 dollaria tonnilta. Nyt bensiinin tonnihinta on taipunut 250-260 dollariin tonnilta, raottaa Suomalaisen Energiaosuuskunnan, Seon toimitusjohtaja Hannu Laitinen bensiinin kuluttajahinnan laskuodotuksia.
Tankkaajat
euro- ja verosokeita
Käytännössä kansainvälinen tukkuhinta heijastuu Suomessa kuluttajahintoihin noin viikon viiveellä, vakuuttaa Laitinen. "Bensiinin hinnan muutoksia (laskua) hämärtää vain korkea verotus. Vaikka veroton hinta laskisi voimakkaasti, ei sen vaikutusta helposti huomata."
Esimerkiksi huhtikuun 15. päivänä E95:n litrahinta oli Suomessa keskimäärin 113,1 senttiä. Veroja siitä oli 79,2 senttiä, jolloin veroton hinta oli 33,9 senttiä.
Vaikka verotonta hintaa pudotetaan jopa kolmanneksella, kuten on tapahtunut, eivät ilmeisestikään kaikki autoilijat erota 10-11 sentin pudotusta litrahinnassa juuri eurosokeuden vuoksi, Laitinen pohtii.
Bensiinikauppias reagoi herkästi tukkuhintaan ja vallitsevaan kilpailutilanteeseen, Laitinen vakuuttaa. Toisaalta jos hinnat ovat lähdössä nousuun, asemakohtainen reagointi on ehkä laskevaa trendiä nopeampaa, sillä rahojen on riitettävä myös seuraavaan kuormaan, hän sanoo.
Markkinamekanismi toimii Laitisen mukaan varmasti bensakaupassa. "Jos jollakin hinta karkaa liian korkeaksi tai liian matalalle, kyllä se pian oikenee."
Toisaalta bensakaupassa "keskivälihintojen" molemmin puolin oleva vaihteluväli on Suomessa perinteisesti ollut aika laaja. Ja euroaikana asemakohtaisia eroja siedetään ilmeisesti vielä enemmän.
Autoilijoiden hintasokeus on Laitisen mielestä niin ilmeinen, että hän näkee siinä taloustiedottamisen käytännön testipaikan. "Kuka siinä vain onnistuisi, palkkion hän ansaitsisi."