Belgian seuraavaksi pääministeriksi yleisesti veikattua Yves Letermeä odottavat vaikeat hallitusneuvottelut. Maan pohjoisen osan Flanderin kristillisdemokraatit voittivat hänen johdollaan lähes maanvyörymävoiton, mutta kaksikielisessä maassa hallitusneuvottelut ovat vielä kaksi kertaa vaikeammat kuin yleensä.
Leterme on säikäyttänyt eteläisen Belgian ranskankieliset vaatimalla vaalitaistelun aikana vielä tarkennuksia liittovaltion ja ja kolmen osavaltion suhteisiin. Tarkennukset merkitsevät vallan siirtämistä yhä lisää alueille.
"Enemmän turvallisuutta, oikeutta ja moderni valtiouudistus ovat ohjelmamme tavoitteita", vakuutti Leterme vielä maanantaina. Yhdessä ranskankielisen sisarpuolueensa kanssa kristillisdemokraateilla on 40 paikkaa 150-jäsenisessä edustajainhuoneessa. Tähänastisen pääministerin Guy Verhofstadtin liberaalien kanssa puolueilla olisi 81 edustajaa eli selvä enemmistö parlamentissa. Verhofstadtin puolue kärsi kuitenkin tuntuvan tappion vaaleissa, kun taas sen sisarpuolueesta tuli eteläisen Vallonian suurin puolue. Se ohitti perinteisesti suurimman puolueen paikkaa hallussaan pitäneet sosialistit.
Laterme joutuu nyt valitsemaan kumppaneikseen joko liberaalit tai sosialistit, jotka muodostavat nykyisen hallituksen. Ranskankielisistä varsinkin liberaalit vastustavat minkäänlaista puuttumista nykyiseen valtiosääntöön. Ranskankielisille se merkitsee aina menetyksiä.
Vauras Flander ei enää mielellään maksaisi köyhälle etelälle. Vallonian aikaisempi vauraus nojasi kaivos- ja metalliteollisuuteen, mutta se kärsii nyt työttömyydestä ja innovaatioiden puutteesta. Kiistanalaisten laskelmien mukaan Flander maksaa vuosittain kymmenen miljardia euroa Vallonian kuluja.
Leterme tarvitsee kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin, jos hän haluaa saada läpi valtiosääntöuudistuksia. Kahden puolueen koalitio ei riitä, vaan hän tarvitsee siihen kolme. Vaaleissa menestyneet vihreät voivat palata neljän vuoden tauon jälkeen hallitukseen.