"Onko kukaan kuullut, että enemmistö haluaa lähteä yhteisestä rakennelmasta", kysyy Belgian Suomen-suurlähettiläs Guido Courtois. Kysymys on silti oikeutettu, sillä kahdesta väestöryhmästä rakentuvan maan poliittinen elämä oli pitkään umpisolmussa. Viime kesäkuun parlamenttivaaleista kesti yli yhdeksän kuukautta, ennen kuin maahan saatiin uusi hallitus.
Useiden pienpuolueiden maassa on vaikeaa koota hallitus, jossa vallitsisi tasapaino puolueiden ja kieliryhmien välille. Enemmistönä olevat hollanninkieliset flaamit joutuvat antamaan yhtä monta ministerinsalkkua ranskankielisille valloneille.
Osa pohjoisessa asuvista flaameista on perin juurin kyllästynyt yhteiseloon etelän vallonien kanssa. Suurlähettiläs Courtois (flaami) arvioi, että 25-30 prosenttia flaameista uneksii Flanderin itsenäisyydestä.
Valloniassa itsenäisyyshaluisia on paljon vähemmän, alle kymmenen prosenttia, sillä verovarojen virtaussuunta on rikkaasta pohjoisesta köyhään etelään.
Vallonia oli pitkään Belgian vauras osa, sillä siellä sijaitsivat hiilikentät ja muut maaperät rikkaudet sekä niiden hyödyntämiseen perustetut tehtaat. Flanderi oli köyhää maatalousseutua.
Parina viime vuosikymmenenä asetelma on kääntynyt päälaelleen, kun Kiina-ilmiö vei raskaan teollisuuden työpaikat eteläisestä Belgiasta ja pohjoinen muuntui huipputekniikan hautomoksi. Guido Courtois pyytää, ettei hänen suorasukaisia arvioitaan eräistä belgialaispolitiikoista paineta lehteen. Niiden sisältö on kuitenkin suurin piirtein se, että ääniä on kalasteltu varsinkin pohjoisessa katteettomilla lupauksilla nopeasta tilinteosta vallonien kanssa.
"En pysty näkemään, miten maan jakautuminen voisi käytännössä tapahtuu. Tämä ei ole mikään Tshekkoslovakia", Courtois huomauttaa.
Courtois kysyy, mitä jaossa tapahtuisi pääkaupungille Brysselille, joka sijaitsee keskellä Flanderia mutta on suurimmalta osin ranskankielinen. Tai kuka ottaa kontolleen Belgian valtion jättivelat, hän jatkaa.
Belgialaisille on tietty annos maalaisjärkeä, Courtois sanoo. "Miksi räjäyttäisimme maapläntin jolla seisomme".
Suurlähettiläs Courtois huomauttaa, että kahden kansanosan ristiriidoista huolimatta Belgiassa ei ole koskaan ollut poliittista väkivaltaa. Maan perustuslakikin on rakennettu siltä pohjalta, että "tangoon tarvitaan kaksi". Vähemmistön etuja ei ole mahdollista polkea.
Toisaalta kieliryhmät ovat loitontuneet kauas toisistaan, Guido Courtois harmittelee. Toisen pääkielen puhetaito on heikentynyt kummassakin osassa. Merkkejä paremmasta Courtois näkee siinä, että nuoret vallonit ovat alkaneet kiinnostua hollannin kielestä, koska se ainoa mahdollisuus saada hyvä työpaikka.
Suurlähettiläs Guido Courtois avasi maanantaina Oulussa Belgian kolmannen konsulaatin Suomessa. Kunniakonsulina aloittaa ODL-konsernin johtaja Eero Väätäinen.