Puheet Belgian kahtiajakautumisesta ovat voimistuneet sitä mukaa, kun kuningaskunnan hallituksenmuodostus on takkuillut 10. kesäkuuta pidetyistä vaaleista lähtien.
Maa on ollut ilman hallitusta 102 päivää, eikä ratkaisua poliittiseen umpisolmuun ole näköpiirissä. Vuodesta 1999 pääministerinä ollut Guy Verhofstadt istuu siis yhä maan poliittisella johtopaikalla.
"Neuvottelujen kesto ei niinkään huolestuta vaan se, että edistymistä ei ole tapahtunut yhtään, ei sovun siementäkään", Antwerpenin yliopiston politiikantutkimuksen professori Stefaan Walgrave kiteyttää.
Hallituskriisi on saanut koomisiakin piirteitä, kun belgialainen mies laittoi suositussa nettihuutokaupassa eBayssa kotimaansa pilanpäiten myytiin käytettynä kuningaskuntana, joko kokonaisena tai osissa. Maasta ehdittiin tarjota kymmenen miljoonaa euroa, ennen kuin nettikauppa poisti myynti-ilmoituksen.
Mutta huoli kieliriitojen vuoksi kiistaan ajautuneen Belgian tulevaisuudesta on todellinen.
Pohjoisen Belgian Flanderin alueen puolueet haluavat alueelleen selvästi lisää itsemääräämisoikeutta etenkin koulutus- ja maatalousasioissa. Hollanninkielisen vauraan alueen äärioikeisto onkin nostanut esiin vanhat vaatimukset itsenäisestä Flanderista.
Innokkaimmat ottaisivat mallia Tshekin ja Slovakian samettivallankumouksesta. Heidän mukaansa 15 vuotta sitten tapahtunut hajoaminen on niin rauhallinen ja ystävällismielinen kuin voi. Ranskankielinen päivälehti Le Soir kuvasikin viime viikolla mahdollista järjestelyä "sivistyneeksi ja jaloksi".
Oikeistopopulistisen ja separatistisen Vlaams Belang -puolueen johtajan Filip Dewinterin mukaan jaon aika on tullut.
"Itsenäinen Flanderi olisi nyt Euroopan rikkaimpia", Dewinter sanoo.
Köyhempi, ranskankielinen Vallonia on kuitenkin riippuvainen valtion tulonsiirroista eikä halua Flanderille sen paremmin kuin itselleenkään lisää autonomiaa.
Jakoa toivoo lähes puolet kansasta
Vaikka puheet maan hajoamisesta ovat rasistisena pidetyn Vlaams Belangin masinoimia, asiassa on totta toinen puoli. Ihmiset puhuvat yhä vakavammin maan jakamisesta.
Uuden mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmesta belgialaisesta uskoo maan jakautuvan jossain vaiheessa ja vajaa puolet haluaisi sen tapahtuvan jo nyt.
Hallituskiistan välittäjänä toimiva flaami, kristillisdemokraattien Herman van Rompuy esitteli tällä viikolla raporttinsa kriisistä kuningas Albert II:lle.
Belgiassa kuninkaalla ei ole poliittista roolia, mutta hän nimittää liittohallituksen. Jopa hän on yrittänyt selvittää ongelmaa vetoamalla puolueisiin.
Hallitusneuvotteluja johtava kristillisdemokraatti Yves Leterme - flaami hänkin - on on pyrkinyt kokoamaan kristillisdemokraattien ja liberaalien "oranssi-sinistä" hallitusta ajamalla samalla Flanderille yhä suurempaa autonomiaa. Ranskalaisista puolueista ei sen takia ole löytynyt kumppaneita. Hallituksessa on perustuslain mukaisesti oltava yhtä monta ranskankielistä ja hollanninkielistä ministeriä.