Vaalit pidettiin jo 13. kesäkuuta, mutta Belgialla ole vieläkään muuta hallitusta kuin Yves Letermen toimitusministeristö, joka hoitelee pakollisia juoksevia asioita. Niihin kuului EU:n puolivuotinen puheenjohtajuuskausi, joka päättyy vuodenvaihteessa.
Belgian edellinen ennätys on kolmen vuoden takaa, jolloin kahteen kieliryhmään jakaantunut maa sinnitteli 200 päivää ilman hallitusta.
Hallituksen muodostaminen on tosin aina kivulias prosessi Belgiassa, missä puolueita riittää joka lähtöön.
Niitä on kaiken lisäksi kaksin kappalein, sillä hollanninkielisellä Flanderilla ja ranskankielisellä Vallonialla on omat puolueensa. Yleisvaltakunnallisia puolueita ei ole.
Onko Belgia jakautumassa kahtia? Sellainen vaara on olemassa, sillä kesäkuun parlamenttivaalien suurin voittaja oli hollanninkielisten flaamien Uusi flaamilainen liitto (N-VA) -niminen puolue, joka tavoitteena on itsenäinen Flanderi.
N-VA vaatii ensialkuun lisää itsehallintoa Flanderille. Maan pohjoisosan vauras Flanderi haluaisi N-VA:n mukaan päättää itse oikeusasioista, verotuksesta ja sosiaalipolitiikasta.
Kun ulkopolitiikka on EU:n ja puolustuspolitiikka Naton harteilla, ei Belgian keskushallitukselle jäisi N-VA:n puheenjohtajan Bart De Weverin laskujen mukaan mitään tehtäviä.
"Belgian valtiolla ei ole pitemmän päälle tulevaisuutta", De Wever sanoo saksalaisen Der Spiegel -lehden haastattelussa.
Lue lisää perjantain Kalevasta!