Inari
...Sataa, tihuttamalla ja väliin kaatamallakin. Punainen Birgers Kjøtt & Fisk -yhtiön pakettiauto kaasuttaa Saariselän Tunturihotellin eteen. Sverre Porsanger pysäyttää auton, Nils Utsi hyppää ulos ja kävelee kirjavassa lapintakissaan kohti sisäänkäyntiä.
Varhain seuraavana aamuna Porsanger ajelisi punaisella pakettiautolla Kaunispään huipulla, etsimässä velivainajansa epämääräistä perintöä. "Toivottavasti silloin ei ole sumua", huolehtii Liisa Holmberg, Bázo-elokuvan tuotantopäällikkö. Hän on kuvauksia varten vapaalla Lapin taidetoimikunnan elokuvasihteerin virasta.
Holmbergin mukaan kuvauksissa toteutuu juuri se, mihin Lapin elokuvakomission perustamisella on pyritty: kuvausryhmät tuovat Lapille sekä mainetta että rahaa.
Pohjoinen road movie
Nyt valmisteilla oleva elokuva on kuitenkin paikalla käsikirjoituksensa kautta, sillä se on pitkin pohjoista kulkeva road movie, jota kuvataan oikeilla tapahtumapaikoilla niin paljon kuin mahdollista. Elokuva liikkuu muun muassa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa ja Lapissa kuvauksia on Muoniossa, Hetassa, Rovaniemellä ja Saariselällä.
Kuvausryhmien hankkimisessa puskaradio on käyttökelpoinen kanava. Holmberg uskookin, että jos kaikki menee hyvin, poikii Bázo Lappiin uusia kuvauksia.
Osatuottajana mukana oleva ohjaaja Lars von Trierin omistama tanskalainen Zentropa on nimittäin Pohjoismaiden suurin elokuvatuotantoyhtiö. Elokuvan päätuottaja on Norjan saamelainen Nils-Thomas Utsi, jonka tuotantoyhtiö Filbmagoahti A/S toimii Kautokeinossa. Mukana on myös ruotsalaista rahaa Filmform Ab:n kautta.
"Lappi ei kulu elokuvissa ikinä loppuun", Holmberg vakuuttaa. Yhden elokuvan näkökulma on aina rajoitettu ja jokaisella elokuvalla on omansa. "Ajattele sitä, kuinka paljon filmejä on tehty Kalliovuorilla", hän puuskahtaa.
"Bázo on tarina tästä päivästä, syksystä 2002. Se ei ole varsinaisesti saamelainen elokuva vaikka siinä puhutaan saamea. Mutta saame on yhteinen kieli koko alueella yli rajojen", kertoo ruotsalainen ohjaaja Lars-Göran Petterson, joka on tehnyt myös elokuvan käsikirjoituksen. Hän asuu itsekin pääosan vuotta Kautokeinossa.
Tarina kertoo hieman yksinkertaisesta Emilistä, joka saa perinnöksi onnettomuudessa kuolleen veljensä jäämistön: yllättäen löytyneen pojan, entisen tyttöystävän ja epämääräisiä liiketoimia. Tätä perintöä jäljitetään sitten ympäri Pohjois-Kalottia.
Bázon näyttelijät on nekin koottu pohjoisesta: yksinkertaista Emiliä esittävä Porsanger on virkavapaalla Lapin läänintaiteilijan saamelaistaiteen virasta, hänelle Bázo on joulusta laskien jo viides kameraproduktio. "Tyttöystävä" Anitta Suikkari tunnetaan Kautokeinon Beaivvás -teatterista, hän oli mukana myös Paul Anders Simman elokuvassa Ministeri. Rovaniemeläisistä näyttelijöistä ovat mukana muun muassa Markku Köngäs, Marko Keskitalo ja Erkki Hetta.
Ohjaajan mukaan elokuvan tekeminen on yhtä vaikeaa pohjoisessa kuin etelässäkin. Bázon tuotanto on on kuitenkin edennyt ripeästi: rahoitus järjestyi kesällä ja nyt kuvaukset ovat jo puolivälissä, neljäs viikko alkamassa. Kuvaukset päättyvät 6. lokakuuta, ensi-ilta nähdään Kautokeinossa maaliskuussa 2003.
Karuja kohtaloita
"Bázo kuvaa vähän tavallista karumpia mutta kuitenkin todellisia kohtaloita", Anita Suikkari luonnehtii. "Se ei ole kiiltokuvaa turistilapista."
Elokuvan pääkieli on saame mutta siinä kuullaan monia muitakin alueella puhuttuja kieliä, muun muassa meän kieltä, ruotsia ja suomea. "Siitä tämä on jännittävä elokuva, että mukana on niin monta kansallisuutta ja niin monta kieltä, sujuvasti vaihdellen. Mutta niinhän täällä puhutaan ja varsinkin saamelainen väestö pärjää kaikilla kielillä."
Helsingissä Karjalan evakkoperheeseen syntynyt Suikkari on kulkeutunut Kautokeinoon Oslon ja Tromssan kautta, aina mukana on kuitenkin ollut teatteri. "Ihastuin pohjoiseen", koko 90-luvun Kautokeinossa asunut ja sinne asettunut Suikkari kuittaa. Ensimmäisen työnsä saamelaisteatteri Beaivvásille hän teki jo vuonna 1989 ja on siitä lähtien kuulunut teatterin free lancer -avustajakaartiin. "Vakituista työpaikkaa minulla ei ole ollut koskaan."
Suikkarilla on Kautokeinossa myös oma Sampo-teatteri. "Se toimii harvoin, silloin kun on palava tarve." Viime vuonna syntyi Beaivvás-teatterin kanssa yhteistyössä Pohjoiskalottia kiertänyt sooloesitys Kajakkinainen.
Nyt työn alla on syksyllä Beaivvásin ohjelmistoon tuleva Astrid Lindegrenin kirjaan perustuva Ronja Ryövärintytär, jonka ensi-ilta on lokakuun alussa. "Filmiporukan ja Beaivvásin välillä on niin hyvä yhteistyö, että harjoitukset ja kuvaukset on voitu sumplia lomittain. Niin mekin, jotka ollaan teatterissa, voidaan myös filmata", Suikkari kiittää.