"Baskikansalta lapsivesi on jo mennyt. Me emme tiedä, onko tulokas tyttö vai poika, mutta synnytys on käsillä, eikä sitä kukaan voi estää".
Tähän tapaan kuvasi Baskien Kansallispuolueen (PNV) puheenjohtaja Xabier Arzalluz baskien nykyisiä itsenäisyyspyrkimyksiä Forondan kylässä Vitorian lähellä puolueen vuosipäivänä, baskilaisittain Alderdi Eguna syyskuun lopussa.
Jos baskihallituksen johtajan Juan José Ibarretxen suunnitelma baskien autonomisen aseman kohentamisesta eräänlaiseen vapaavaltion suuntaan Espanjan yhteydessä ei etene, on toisena vaihtoehtona täysi itsenäisyys, Xabier Arzalluzin huomautti.
Baskien Kansallispuolueen puheenjohtaja kärjisti edelleen, ettei baskeilla ole tällä hetkellä todellista autonomiaa, eikä demokratiaa, koska Madridin keskushallitus voi erottaa baskihallituksen johtajan ja sulkea Vitorian alueparlamentin Espanjan perustuslain 155:en pykälään vedoten.
Paria päivää aikaisemmin baskihallituksen johtaja Juan José Ibarretxe oli julkistanut Vitorian alueparlamentissa uusien autonomiatavoitteiden aikataulun.
Keskushallitukselta
jyrkkä ei
Sen mukaan baskihallitus muotoilee uuden autonomialain lokakuun aikana ja hyväksyy sen osaltaan lokakuun lopussa. Sitten lakiesitys tuodaan alueparlamentin käsittelyyn, jota seuraavat neuvottelut Espanjan hallituksen kanssa ja lakiesityksen vieminen Espanjan keskusparlamenttiin.
Viimeisenä etappina olisi sitten vuorossa hanketta koskeva kansanäänestys Baskimaassa.
Espanjan valtakunnallisten puolueiden Kansanpuolueen (PP) ja sosialistien (PSOE) vastaus baskihallituksen johtajan Ibarretxen suunnitelmiin on jyrkkä ei.
Valtakunnallisten puolueiden mukaan itsenäisyyssuunnitelmien takana on kielletyn Etan poliittisen siiven Batasunan äänten kalastelu Baskien Kansallispuolueen haavin.
Kansanpuoleen Baskimaan johtajan ja entisen sisäministerin Jaime Mayor Orejan mukaan Baskien kansallispuolue veljeilee terroristijärjestö Etan kanssa. Mayor Orejan mukaan baskinationalistien suunnitelmat rikkovat myös Espanjan perustuslaillisen järjestyksen.
Vastaavasti Espanjan sosialistien johtaja José Luis Rodriguez Zapatero vaati maltillisia baskinationalisteja unohtamaan itsenäisyyssuunnitelmat. Sen sijaan olisi muodostettava yhteinen rintama baskiterrrorismia vastaan. Kuitenkin eräiden Baskimaan sosialistipoliitikkojen mielestä baskien autonomisen aseman kohentamisesta voidaan keskustella.
Baskeilla laajin
itsehallinto
Baskimaan nykyinen ja voimassa oleva autonomialaki on vuodelta 1979. Espanjassa ollaan varsin yksimielisiä siitä, että juuri Baskimaa nauttii tällä hetkellä kaikkein laajimmasta itsehallinnosta maan 17 autonomisen alueen joukossa.
Maltillisen baskinationalismin radikalisoituminen alkoi 1990-luvun lopulla. Baskien Kansallispuolue on omaksunut yhä enenevässä määrin ääribaskien Etan ja sen kielletyn poliittisen siiven Batasunan poliittisia tavoitteita. Samalla baskinationalismi on ajautunut täydelle tyrmäyskurssille José María Aznarin johtaman Espanjan hallituksen kanssa.
Kaikkien baskipuolueiden ensimmäinen askel kohti selvää itsenäisyyslinjaa otettiin syyskuussa 1998. Silloin Lizarrassa Navarrassa allekirjoitettiin julistus, jonka mukaan kaikki Baskimaan nationalistiset ryhmät ovat valmiita neuvottelemaan terroristijärjestö Etan kanssa ilman rajoituksia.
Eta lähestyi omalta osaltaan muita nationalistisia ryhmiä yksipuolisella tulitauollaan syyskuusta 1998 aina joulukuuhun 1999.
Baskinationalistien tiivistyneet itsenäisyyssuunnitelmat ovat johtamassa nyt siihen, että Espanjan yhtenäisyys, jota maan nykyinen pääministeri José María Aznar kiihkeästi korostaa ja baskiongelma ovat saamassa keskeisen aseman Espanjan jo lähestyvässä parlamenttivaalikampanjassa.
Parlamenttivaalit järjestetään ensi maaliskuussa.