Oulu Pankkien vakavaraisuusuudistus eli Basel II tähtää parempaan riskinhallintaan. Hanke, joka perustuu tarkemmille asiakasluokituksille, ajaa myös oikeudenmukaisuutta. Heikompien yritysten lainojen ennakoidaan kallistuvan. Voittajia taas voivat olla hyvät pk-yritykset.
Uudistuksen myötä pankit siirtyvät luotonannossaan karkeasta ja monesti subjektiivisesta yrityksen arvottamisesta historiallisesti tilastoituihin kriteereihin. Baselin pankkivalvontakomitean suunnitelmia onkin luonnehdittu paitsi paradigmanvaihdokseksi myös vallankumoukseksi.
"Basel II merkitsee pankeille tietynlaista kulttuurimuutosta erityisesti luottoriskien mittauksessa ja hallinnassa ja mahdollisesti hinnoittelussakin", kuvaa rahoituksen professori Esa Jokivuolle Helsingin kauppakorkeakoulusta: "Huonommin luokitelluille yrityksille lainan hinta voi nousta. Tämähän on koko Baselin juju."
"Tämä tehostaa riskienhallintaa ja toisaalta oikeudenmukaistaa luottoriskien hinnoittelua, se ohjeellistaa voimakkaasti hinnoittelemaan luottoriskiä oikein", arvioi puolestaan pankinjohtaja Jarmo Viitanen OKO Yrityspankista.
Marginaalit levenevät
Kun nykyään jokainen yritysluotto edellyttää pankilta yhtäläisesti kahdeksan prosenttia omaa pääomaa, niin vuodesta 2007 lähtien riskihaitari liukuisi eri ryhmissä runsaasta prosentista ehkä jopa 67:een prosenttiin.
Muutos tulee venyttämään huomattavasti pankkien turhan kapeiksi käyneitä luottomarginaaleja.
"Ilman muuta tämä on positiivinen muutos, koska tavoitteena on varmistaa pankkisektorin vakaus. Pankkien pääomavaatimukset sidotaan niiden todellisiin riskeihin", Jokivuolle sanoo.
"Kun omapääoman vaade on ollut sama jokaisen kohdalla, eivät riskit aivan mene läpi hinnoitteluun, niin kuin kuuluisi mennä", Viitanen myöntää.
Jatkossakin hyvät suuryritykset saanevat luottonsa nykyhintaan, ehkä jopa allekin. Mutta varsinaisiksi voittajiksi nousevat ilmeisesti hyvät pk-yhtiöt. Niiden luottojen marginaalit saattavat pudota suuryritysten tasolle, Viitanen arvioi.
Selviä häviäjiä taas ovat nykyiset edunsaajat: "Huonosti luottokelpoisten asiakkaiden marginaalien pitäisi nousta kahteen prosenttiin, ylikin", Viitanen ennakoi.
Vakuudet tosin kelpaavat jatkossa aikaisempaa laajemmin vakavaraisuuden pohjaksi, mikä tulee laimentamaan korotuksen vaikutusta.
Järjestelmän pohjaksi kehitetään kahta reittausvaihtoehtoa. Yksinkertaisempi standardimalli tulisi suoraan Baselista ja palvelisi lähinnä pieniä pankkeja. Suuremmat pankit taas luovat omat sisäiset asiakasluokituksensa.
Luokituksen tulos kuuluu pankkisalaisuuden piiriin. Mutta yritysten tiedot muuttuvat tavallaan julkisiksi, kun ne alkavat kertoa esimerkiksi maksuvaikeuksien ennustettavuudesta tietyissä luottoluokitusryhmissä.
"Yksi keskeinen osa muutosta ovat tilastot", Jokivuolle painottaa.
Hankaluuksiakin ennakoidaan, sillä vakavaraisuusvaatimukset saattavat korostaa syklejä. Luokitukset pyrkivät jo nyt laskemaan suhdannetaantumassa ja päinvastoin. Tätä on pyritty torjumaan kehottamalla pankkeja rakentamaan minimivaatimukset selvästi ylittäviä pääomapuskureita.
Pörssikin voittaa
Ainakin suurempien yritysten arvellaan testauttavan pankkien sisäisiä reittauksia hankkimalla turvakseen ulkoisen luokituksen. Ne pystyvät näin ohjaamaan pankkien sisäisiä arvioita ulkoisen reittauslaitoksen suuntaan ja turvaamaan kilpailukykynsä rahoitusneuvotteluissa.
Kiihtyvä reittaustoiminta saattaa piristää pörssiäkin. Sillä listauksesta saa tavallaan lisäpisteitä: "Se tulee vaikuttamaan yrityksen luottokelpoisuuteen ja sitä kautta vieraan pääoman hinnoittelu yrityksessä halpenee", Viitanen ennakoi.
Asiakkaan henkilökohtaista uskottavuutta ei kuitenkaan aiota täysin uhrata tilastojen alttarille, hän lupaa: "Keskeinen elementti on yrityksen johto ja omistajat. Eivät pelkästään menneisyyden luvut."
