EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso toivoi, että EU tunnustaisi Kosovon itsenäisyyden mahdollisimman yhtenäisesti.
"Haluamme osoittaa Kosovolle ja Serbialle, että maiden tulevaisuus on Euroopassa. Haluamme molempien sitoutuvan yhteisiin periaatteisiimme, terveeseen hallintoon ja siihen, ettei sotia enää synny", Barroso muotoili jo ennen itsenäistymisjulistusta.
Kypros, Kreikka, Romania ja Espanja ovat suhtautuneet kielteisesti Kosovon itsenäisyyteen. Myös Slovakia epäröi. Maat pelkäävät separatististen vaatimusten lisääntyvän Euroopassa Kosovon vanavedessä.
EU-maat päättävät kannastaan ulkoministerikokouksessa maanantaina Brysselissä. Suomi ja yli 20 Euroopan maata aikovat tuolloin ilmoittaa tunnustavansa Kosovon.
Brysselissä päämajaansa pitävä sotilasliitto Nato toivoi osapuolilta malttia, jotta levottomuuksia ei pääsisi Kosovossa syntymään.
"Nato seuraa tarkasti tapahtumia alueella", sotilasliiton kannanotossa todettiin sunnuntaina. Nato on aiemmin kertonut aikovansa vastata kaikkeen mahdolliseen provokaatioon voimalla.
Kosovossa on tällä hetkellä Nato-johtoisia Kfor-joukkoja 16 000, joista suomalaisia rauhanturvaajia on noin 400.
Tuhannet Belgiassa asuvat kosovolaistaustaiset maahanmuuttajat lähtivät sunnuntai-iltapäivänä Brysselin kaduille juhlimaan Kosovon tuoretta itsenäisyysjulistusta.
Autojen ikkunoista albaanilippuja hulmutelleet juhlijat riemuitsivat ja tööttäilivät kuin maailmanmestaruushulinoissa.
Belgiassa on 40 000-50 000 kosovolaista maahanmuuttajaa. Suurin osa heistä asuu Brysselissä, mutta merkittäviä kosovolaisyhteisöjä on myös Antwerpenissa, Namurissa ja Huyssa.
Lähes kaikki heistä ovat albaaneja, jotka tulivat 1970-luvulla kaivostöihin tai 1990-luvulla pakoon poliittista painostusta ja sotaa.