EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso esitti torstaina uuden listan komission kokoonpanoksi. Italia antoi viimeisenä oman ehdotuksensa komissaariksi, joka on nykyinen ulkoministeri Franco Frattini. Hän saa jo aikaisemmin Italialle varatun oikeus- ja sisäasioiden salkun.
Barroso vaihtoi myös kahta salkkua Latvian ja Unkarin ehdokkaiden välillä. Italia oli vielä aikaisemmin päivällä ilmoittanut, ettei sen ehdokas ole vielä selvillä.
Barroso kertoi lehdistötilaisuudessa, että hän on tehnyt paljon työtä saadakseen listan nopeasti valmiiksi. Hän myönsi, ettei tehtävä ollut helppo. Barroson mukaan uudessa kokoonpanossa on sama tasapaino kuin aikaisemmassakin ehdotuksessa.
"Haluan laajan tuen komissiolle ja uskon saavani sen", helpottuneen näköinen Barroso kertoi.
Frattini tuntee Barroson mukaan täysin EU:n instituutioiden toiminnan ja teki hyvää työtä ollessaan neuvoston puheenjohtajana Italian puheenjohtajakaudella. Frattini on maltillinen poliitikko ja ilmeisesti myös muiden maiden mieleen.
Parlamentti valmis
nopeaan aikatauluun
"Esittelen uuden listan komissiosta Euroopan parlamentin puheenjohtajalle Josep Borrelille ja puolueryhmien puheenjohtajille jo perjantaina. Olemme takaisin aikataulussa", Barroso kertoi.
Ratkaisu on hyväksyttävä myös ministerineuvostossa ennen kuin ehdotus menee parlamentin kuulusteluun.
Borrell on aikaisemmin todennut, että parlamentilla on mahdollisuus toimia erittäin nopeasti ja järjestää komissaariehdokkaiden kuulemiset vaikka jo ensi viikolla. Barroso arvioi, että ehdokkaat tarvitsevat jonkin aikaa valmistautuakseen kuulusteluun. Ne järjestetään Frattiniille ja Latvian uudelle ehdokkaalle Andris Piebalgsille. Myös Unkarin ehdokkaan László Kovacsin kuulustelu uusitaan, koska hänen salkkunsa vaihtui.
Piebalgs saa energiakomissaarin salkun, joka aikaisemmin oli varattu Kovacsille. Kovacs saa puolestaan veroista ja tulliunionista vastaavan salkun. Parlamentin valiokunta arvosteli Kovacsia tietämättömyydestä energia-asioissa. Latvia puolestaan vaihtoi henkilöä, ilmeisesti Barroson vaatimuksesta, koska Ingrida Udrea on epäilty korruptiosta. Hänen euroskeptisyytensä ei myöskään miellyttänyt parlamentaarikkoja.
Unkari ja Hollanti
tiukkoina ehdokkaistaan
Unkari ei suostunut vaihtamaan Kovacsia eikä Hollanti Neelie Kroesia, jota myös joillakin tahoilla oli vaadittu. Kroes sai asiantuntemuksensa perusteella hyväksynnän parlamentilta, mutta hänen läheisten liike-elämän yhteyksien vuoksi parlamentti epäili hänen puolueettomuuttaan.
Piebalgs on maansa entinen EU-suurlähettiläs ja valtiovarainministeri. Kovacs on puolestaan toiminut Unkarin ulkoministerinä.
Ennen huippukokouksen alkamista Italian ehdokkaasta ei ollut varmuutta, ja italialaislähteet kertoivat, ettei pääministeri Silvio Berlusconi ollut vielä tehnyt lopullista päätöstä. Pian kokouksen käynnistymisen jälkeen Barroso ilmestyi kertomaan ratkaisusta.
Italiaa painostettiin
nopeaan ratkaisuun
Frattinia povattiin jo pitkään Italian ehdokkaaksi, mutta Berlusconilla oli ongelmia hallituksensa uudelleen järjestelyn kanssa. Barroso ja ilmeisesti myös jäsenmaat painostivat nopeaa ratkaisua, koska asian venyminen vain mutkistaisi asioita.
Barroso arvioi, että tiukassa aikataulussa uudesta komissiosta olisi mahdollista äänestää Euroopan parlamentissa jo 15. marraskuuta alkavalla viikolla, jolloin Strasbourgissa on Euroopan parlamentin täysistuntoviikko. Seuraava mahdollisuus on Brysselissä pidettävä istunto joulukuun alussa.
Italia joutui vaihtamaan oman ehdokkaansa sen jälkeen kun alkuperäinen ehdokas Rocco Buttiglione oli ärsyttänyt parlamentaarikot huomautuksillaan homoista ja naisten asemasta. Barroso veti esityksensä pois parlamentin äänestyksestä todettuaan, että hänen ehdotuksensa ei saa laajaa kannatusta.
Buttiglione vetäytyi lopulta kisasta todennäköisesti muiden jäsenmaiden painostuksesta viime viikon lauantaina.
Barroson uusittu komissio
José Manuel Barroso, puheenjohtaja, Portugali
Margot Wallström, varapuheenjohtaja, toimielinten suhteet ja viestintästrategia, Ruotsi
Günter Verheugen, varapuheenjohtaja, teollisuus ja yritykset, Saksa
Jacques Barrot, varapuheenjohtaja, liikenne, Ranska
Siim Kallas, hallinto ja tilintarkastus, Viro
Franco Frattini, oikeus ja turvallisuus, Italia
Viviane Reding, tietoyhteiskunta ja media, Luxemburg
Stavros Dimas, ympäristö, Kreikka
Joaquín Almunia, talous ja raha, Espanja
Danuta Hübner, aluepolitiikka, Puola
Joe Borg, kalastus ja merenkulku, Malta
Dalia Grybauskaité, budjetti, Liettua
Janez Potoconik, tiede ja tutkimus, Slovenia
Ján Figel, koulutus ja kulttuuri, Slovakia
Markos Kyprianou, terveys ja kuluttajansuoja, Kypros
Olli Rehn, laajentuminJen, Suomi
Louis Michel, kehitysyhteistyö ja humanitaria, Belgia
Lásló Kovacs , veroasiat, Unkari
Neelie Kroes, kilpailu, Hollanti
Mariann Fischer Boel, maatalous, Tanska
Benita Ferrero Waldner, ulkosuhteet, Itävalta
Charlie McCreevy, sisämarkkinat ja palvelut, Irlanti
Vladimir Spidla, työllisyys ja sosiaaliala, Tshekki
Peter Mandelson, kauppa, Iso-Britannia
Andris Piebalgs, energia, Latvia
