Barentsin alueen ensimmäinen teollisuusyhteistyökokous ei jää viimeiseksi, vaan jatkoa on luvassa - ja jos ei vielä tämän vuoden lopussa, niin todennäköisesti ensi vuoden alussa, vakuutti Västerbottenin maaherra Lorentz Andersson keskiviikkona Tukholmassa.
Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana parhaillaan toimiva ruotsalainen Västerbottenin maakunta toimi tuon ensimmäisen Tukholmassa järjestetyn kokouksen isäntänä. Anderssonin mukaan kokouksen tarkoituksena on parantaa Barentsin alueen eli Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisten osien teollista ja kaupallista yhteistyötä erityisesti metsäteollisuudessa, kaivostoiminnassa sekä energia-alalla.
Yhteinen ja kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen on erityisen tärkeää alueen tulevaisuudelle, ja sillä voi olla merkittävä vaikutus myös koko maailmantaloudelle, hän muistutti.
Kokouksella haettiin ennen muuta malleja tai mahdollisuuksia julkisen ja yksityisen puolen yhteistyön parantamiseksi.
Ruotsin varateollisuusministeri Sven-Erik Söder kiteytti omassa puheenvuorossaan, miten yhteistyö voi käytännössä kiikastaa: on turha investoida hienojen teiden rakentamiseen, jos Barents-maasta toiseen liikkuvat kuitenkin joutuvat seisomaan tuntitolkulla tullissa. Pitäisi siis yhtenäistää lainsäädäntöä, tullikäytäntöjä, logistiikkaa ja yhteyksiä ylipäätään, viesti kuului.
Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen korosti Pohjois-Suomen teollisuuden merkittävää asemaa Barentsin alueella. Pohjois-Suomessa on hänen mukaansa kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä teollisuusyksikköjä erityisesti metsä- ja metalliteollisuudessa. Lisäksi hän mainitsi pohjoisen informaatio- ja tietoliikenneteollisuuden ydinalueena Oulun seudun.
Lotvosen mukaan Pohjois-Suomen viranomaiset ovat olleet myötämielisiä teollisuuden ja kaivostoiminnan kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Erityisesti odotukset kohdistuvat uusiin jalometalleja tuottaviin ja jalostaviin kaivoshankkeisiin.
Suomalaisyritykset
eivät ehtineet mukaan
Pohjois-Suomi on markkinoinut kaivostoiminnan mahdollisuuksia muun muassa viime joulukuussa Rovaniemellä järjestetyssä kansainvälisessä Fennoskandian kaivoskonferenssissa. Pohjoinen Suomi on myös luonut toimivan yhteistyöverkoston Brysseliin eurooppalaisille kaivosalan toimijoille, Lotvonen kertoi.
"Pohjoisten maakuntien liitot pitävät tärkeänä yhteistä mineraalipoliittista ohjelmaa. Liitot ovat esittäneet Euroopan komissiolle ohjelman valmistelua. Yhteisen mineraalipolitiikan luomiseen otetaan mielellään mukaan myös alan toimijoita Venäjältä."
Lotvonen muistutti edelleen, että Barentsin alueen yhteistyötä on toteutettu osin yritysfuusioidenkin kautta.
Kainuun liiton suunnittelija Jyrki Haataja nosti puolestaan esille Barentsin metsäteollisuusvyöhykkeen, jonka ympärille osa Barents-yhteistyöstä voisi kietoutua. Atlantilta Uralille ulottuva parinsadan kilometrin levyinen vyöhyke loisi yhteistyötä raaka-ainepulasta kärsivän pohjoismaisen metsäteollisuuden ja venäläisten puuntuottajien kanssa.
Hanketta olisi omiaan edistämään ratayhteyden jatkuminen Arkangelista Syktyvkarin ja Kudymkarin kautta Permiin. Ratayhteyden rakentamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä suunnitelmia esitteli johtaja Sergei Nabatchikov venäläisestä JSC Belkomurista. Radan rakentamisaikataulu elää edelleen.
Barentsin teollisuuskokoukseen osallistui laaja joukko erityisesti venäläisiä ja norjalaisia yrityksiä. Suomalaiset mukana olleet harmittelivat sitä, että täkäläinen osallistuminen jäi vaatimattomammaksi kovin myöhään lähteneiden kokouskutsujen vuoksi - suomalaisyritysten edustajia ei paikalle päässyt lainkaan.