Kirjastot painivat eri puolilla Barentsia pitkälti samojen ongelmien kanssa; esimerkiksi niin aineelliset kuin henkisetkin voimavarat ovat vähäiset. Pohjois-Suomessa kirjastoammattilaisten määrä on kutistunut kolmanneksella sitten 1980-luvun puolivälin huippuaikojen.
"Jäljelle jääneet ovat selviytymistaidon mestareita", Lapin läänin sivistystoimentarkastaja Sirkku Seppänen luonnehtii. Tunnuslukujen valossa Lapin kirjastopalvelut ovat kuitenkin keskitason paremmalla puolella, joten selviytymistaistelussa on tähän saakka pärjätty hyvin.
Rahapula onkin ollut kova konsultti ja ajanut kirjastoja yhteistyöhön. Kemin kirjastontoimenjohtaja Hilkka Heikkisen mukaan yhteistyö myös pelaa eri kuntien kesken. "Meillä ei ole eturistiriitoja."
Parhaillaan Lapin kirjastojen tietokantoja ollaan lyömässä yhteen, mutta järjestelmien erilaisuudesta johtuen homma ei hoidu kertarysäyksellä.
Tietotekniikan kehittyminen luo pohjaa yhteistyölle ja resurssien tehokkaammalle käytölle myös koko Barentsin laajuudella. Neljän maan (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä) kirjastoyhteistyötä on viritelty jo vuodesta 1970 lähtien, jolloin järjestettiin ensimmäinen Barentsin kirjastokonferenssi.
Parhaillaan kirjastoammattilaiset kokoontuvat Kemissä, jossa kolmen päivän ajan pohditaan kirjastoa hyvinvoinnin ja sivistyksen lähteenä.
Kirjastojen tilanne
paranee Venäjällä
Seppäsen mukaan pohjoisilla kirjastoilla yli rajojen on keskenään enemmän yhteistä kuin etelän ja pohjoisen kirjastoilla. Tämä jo tukee yhteisiä hankkeita.
"Erittäin suuri etu on, että Venäjä on saatu mukaan yhteiseen perheeseen", Seppänen sanoo.
Venäjällä kirjastojen tilanne on parantumassa. Elena Markova Arkangelin tieteellisestä kirjastosta kertoo, että monet Venäjän kirjastot ovat kehittyneet niin, että niitä voi jo verrata ulkomaiden kirjastojen tasoon. Tietotekniikassa on hypätty viimeisten viiden vuoden aikana roimasti eteenpäin.
Markovan työpaikassa arkangelilaiset pääsevät vapaasti käyttämään verkkoyhteyksiä. "Tämä palvelu on erittäin suosittu", hän sanoo. Arkangelissa ensimmäisenä internet-yhteydet käyttöön ottaneen kirjaston tietokoneista noin kolmannes on tällä hetkellä yleisessä käytössä.
Tänä vuonna on alkanut interreg-rahoituksella kolmivuotinen projekti, jossa Barentsia koskevaa tietoa on tarkoitus kasata yhteiseen sähköiseen tietokantaan. Barents Information Service- hankkeessa järjestellään ja yhdistellään jo olevaa tietoa.