Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom kertoi viime viikolla, että vuosia valmisteltu Štokmanin kaasukentän rakentaminen Barentsinmerelle nostetaan hyllylle.
Suunnitelman hintalappu oli noin 12 miljardia euroa ja mittaluokka muutenkin valtava. Tarkoitus oli rakentaa 600 kilometrin päähän rannikosta uusi kaasunporauskenttä, johtaa maakaasu putkia myöten rannikolle, jossa osa siitä nesteytettäisiin ja osa jatkaisi putkia pitkin eteenpäin esimerkiksi Euroopan markkinoille.
Gazpromin säikäytti ainakin kaksi seikkaa: hankkeen nousevat kustannukset sekä maakaasun laskevat hinnat. Asiantuntijoiden mukaan taustalla lienee ollut myös venäläisyhtiön ja sen partnerien eli ranskalaisen Totalin ja norjalaisen Statoilin välisiä kiistoja. Statoil ilmoitti jo viime kuun alussa jättäytyvänsä hankkeesta.
On hämärän peitossa, milloin Štokman otetaan käyttöön. 3,9 triljoonan kuutiometrin kaasuvaranto ei katoa mihinkään. Valistuneiden arvioiden mukaan mitään ei tapahdu ennen 2020-luvun loppua.
Kaasuhankkeen hyllytys merkitsee sitä, että välillä jo kuumiksi äityneet odotukset Luoteis-Venäjän nopeasta kehityksestä viilenevät aika tavalla.
Suomalaisilla ei olisi ollut suuresti tarjotakaan maakaasun poraamisessa ja kuljetuksissa tarvittavaa osaamista. Jättihankkeen aloitus olisi kuitenkin sysännyt liikkeelle esimerkiksi talojen ja muun infrastruktuurin rakentamista Murmanskissa ja sen ympäristössä.
Alueella on jo nyt joitakin noilla aloilla toimivia suomalaisyrityksiä, ja piilevää kysyntää esimerkiksi energiatehokkuuden kohentamisessa on yhä runsaasti. Pohjoisen Klondykea Luoteis-Venäjästä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tulossa.