Pohjois-Suomen maakuntaliitot eivät ole tyytyväisiä Barents-yhteistyön saavutuksiin elinkeinoelämän puolella. Konkreettisia saavutuksia on saatu suomalaisten mukaan aivan liian vähän reilut kymmenen vuotta jatkuneessa yhteistyössä. Suomalaisnäkemykset saivat vastakaikua Ruotsilta Uumajassa pidetyssä euroarktisen neuvoston ulkoministeri- ja aluekokouksessa.
Kokouksessa puhunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton varapuheenjohtaja Alpo Löytynoja (sd.) nosti yhteistyöongelmat pöydälle esimerkin valossa. Löytynoja moitti Barents-osapuolia siitä, etteivät ne ole saaneet aikaiseksi lausuntoa EU:lle sen valmistellessa kaivannaisteollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Valmistelutyö on nyt tehty ja mahdollisuus menetetty. Alueen ääni on jäänyt kuulumatta, Löytynoja manasi.
Hän huomautti, että Fennoskandian kilpi lukeutuu maailman rikkaimpiin mineraalialueisiin, joiden hyödyntäminen on Barents-alueelle erittäin tärkeää. Kaivannaisteollisuus onkin jäänyt Löytynojan mukaan liikaa öljy ja kaasuinnostuksen varjoon.
Yhteisen lausunnon esti Löytynojan mukaan osapuolten "hallintokulttuurien erilaisuus".
"Meillä on vähintäänkin pohdinnan paikka. Mikä on Barentsin aluetason rooli."
Löytynoja väläyttikin mahdollisuutta siirtää painopiste kahdenkeskiseen yhteistyöhön, jos Barents-osapuolet eivät löydä yhteistä säveltä. "Harvojen tarjolla olevien kestävien elinkeinojen edistäminen on tärkeää. Jos emme tähän kykene, emme voi myöskään puhua uskottavasta monenkeskisestä toiminnasta."
Toivottomana Löytynoja ei tilannetta silti pitänyt. Hyvän mahdollisuuden tilanteen korjaamiseen tarjoaa hänen mukaansa uusi Barents 2010 Interreg -hanke, joka antaa hyvät resurssit siirtyä puheista tekoihin.
Venäjän rajalla
yhä muuri
Pohjoisen elinkeinoelämä törmää Barents-yhteistyössä edelleen vankkaan muuriin Venäjän rajalla, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki huomautti Uumajassa. Rautajoki toimii neuvoa antavan Barents Business Advisory Groupin (BBAG) puheenjohtajana.
Rautajoen mukaan läpimurto liikeyhteyksien kehittämisessä antaa edelleen odottaa itseään. Rautajoki jopa näkee monien Venäjällä tapahtuneiden muutosten vieneen kehitystä taaksepäin. Sellaisia ovat muun muassa Venäjän rajavyöhykkeen laajentaminen sekä mutkistuneet viisumi-, rajanylitys- ja tullimuodollisuudet. Myös Venäjän uudet vero- ja yrityslait ovat käytännössä huononnuksia tilanteeseen.
BBAG vaatiikin Rautajoen suulla turhien byrokraattisten esteiden poistamista, jotta muun Barents-alueen ja Luoteis-Venäjän yhteistyö saadaan liike-elämässäkin toimimaan kunnolla.
Paljon on Rautajoen mukaan tekemistä myös liikenneolosuhteiden ja -turvallisuuden puolella. Sama koskee tietoliikennettä, joka tarvitsee ehdottomasti laajakaistayhteydet.
Investoinnit pitää saada Venäjällä lain suojaamiksi ja verotuskäytännöt toimiviksi ja pysyviksi, jotta yritysmaailman pelisäännöt saadaan vakaiksi ja luotettaviksi. Venäläinen lainsäädäntö on BBAG:n mielestä käännettävä englanniksi, jotta sitä on helpompi ymmärtää.
Yrityselämällä pitäisi Rautajoen mukaan olla vahvempi rooli yhteistyössä. Kokouksen julkaisema kommunikea lupaileekin helpotusta Rautajoen esille tuomiin ongelmiin. Myös kokoukseen osallistunut Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov lupasi lehdistötilaisuudessa Venäjän edistävän osaltaan "yhteisiä pyrkimyksiä".