Barentsin alueelle odotetaan lähivuosina kymmenien miljardien eurojen arvosta investointeja eri teollisuudenaloille, ja niistä haluaa hyötyä myös Suomi.
Jotta suomalaiset yritykset pääsisivät paremmin suurhankkeisiin mukaan, työ- ja elinkeinoministeriön Lappi-työryhmä esittää, että Murmanskiin perustetaan Suomi-talo ja Rovaniemelle Barents-keskus. Näin lisättäisiin läsnäoloa Barentsin alueella ja saatettaisiin Lapin Barents-osaaminen kaikkien yritysten ulottuville.
Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hannes Manninen (kesk.) luovutti Lappi-työryhmän väliraportin tiistaina työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle (kesk.). Tehtävänä oli käsitellä laajasti Lapin kehitysnäkymiä.
Esityksiä väliraportissa oli pitkä lista, mutta yhdenkään toteutumisesta ei saatu vielä tiistaina varmuutta.
"Toivomme esityksillemme menestystä kamppailtaessa varoista kaikkiin hyviin hankkeisiin kehysten puitteissa, kuten sanonta kuuluu", Manninen veisteli, eikä Pekkarinenkaan luvannut muuta kuin selvittää, mitkä työryhmän esitykset voidaan saada mainittuihin kehyksiin mukaan.
Sen verran Pekkarinen totesi yksityiskohtiin puuttumatta, että Rovaniemen Barents-keskuksessa on ideaa. Barentsin alueen kilpailussa pärjätäkseen Suomi tarvitsee koko alueen yhteistyötä palvelevia rakenteita. Yritysten rahkeet eivät yksinään riitä, kun hankkeet ovat miljardiluokassa.
Pekkarinen muistutti, että suomalaisyritykset jäivät aikoinaan tappiolle, kun Pohjois-Norjan Snöhvitin kaasukentän rakentamisesta kilpailtiin.
Pekkarinen toivoi työryhmän pohtivan jatkossa, miten pohjoisen liikenneratkaisut hyödyttäisivät yhtä aikaa Barents-yhteistyötä, kaivostoimintaa ja matkailua. "Tulisi jopa kolmekin kärpästä yhdellä iskulla."
Työryhmän esityslistalla oli hiljaisten aikojen tuki Lapin matkailupainotteisille Enontekiön, Kittilän ja Kuusamon lentokentille. Kokeilu maksaisi 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lapin matkailu on purnannut Finnairin vuorojen vähyydestä kiihkeimpään sesonkiaikaan, mutta työryhmä ei nähnyt tarvetta ympärivuotiselle tuelle.
"Ongelmana erityisesti Kittilän kentällä on, että lentoliikenne loppuu kesällä kokonaan. Jos ei ole tarjontaa, ei ole kysyntää. Hiljaisten kausien osittainen tuki mahdollistaisi bisneksen kasvun", perusteli työryhmään kuuluva Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen.
Helmikuussa perustetun Lappi-työryhmän piti saada työnsä valmiiksi jo kesäkuussa, mutta se päätti pyytää jatkoaikaa syyskuun loppuun työn laajuuden vuoksi. Esimerkiksi työryhmän kantaa vesivoiman rakentamisesta Lapissa ei kuultu vielä tiistaina, mutta Manninen lupasi, että loppuraportissa syyskuussa käsitellään energiantuotanto Lapissa kokonaisuutena.
"Työryhmässä on erilaisia näkemyksiä, kuten koko yhteiskunnassa", Manninen myönsi väliraportin luovuttamistilaisuudessa.