Pääkirjoitus

Barents herää, entä Suomi?

Taloudellinen toiminta Barentsin alueella on nopeasti vilkastumassa muun muassa Shtokmanin kaasukentän avaamisen ansiosta. Toivottavasti suomalaiset eivät taas jää laivasta, kun suururakoita jaetaan.

Taloudellinen toiminta Barentsin alueella on nopeasti vilkastumassa muun muassa Shtokmanin kaasukentän avaamisen ansiosta. Toivottavasti suomalaiset eivät taas jää laivasta, kun suururakoita jaetaan.

Barentsin alueen lupaavista taloudellisista näkymistä on puhuttu vuosia, ja odotukset on moneen kertaa ladattu suuriksi. Alueen valtavat käyttämättömät raaka-aine- ja energiavarat tunnetaan, mutta kun niiden hyödyntäminen ei ole lähtenyt liikkeelle, ovat suuret odotukset jo ehtineet vaihtua epäuskoksi.

Mielenkiinto tuntuu lopahtaneen myös Suomen poliittisten päättäjien joukossa. Helsingistä katsottuna Barentsin alue epäilemättä tuntuu kylmältä ja kaukaiselta, toisarvoiselta suunnalta. Yllättävää on sen sijaan se, että kun suomalainen yrityselämä on levinnyt jo varsin laajasti eri puolille itänaapuriamme, on Luoteis-Venäjän karttaan neuloja pistetty toistaiseksi hyvin vähän. Ehkä tähän on vaikuttanut se, että alueen asukasmäärä ja sitä kautta markkinoiden imu on paljon pienempi kuin mentäessä rajan yli Kaakkois-Suomesta.

Epäilevä ja ylivarovainen asenne voi johtaa siihen ikävään tilanteeseen, että Suomessa nukutaan vielä silloinkin, kun Barentsin alueella todella alkaa tapahtua. Monien merkkien mukaan tämä aika on käsillä nyt, kun kasvava öljyn ja kaasun kysyntä Euroopassa on pannut vauhtia myös Venäjän investointeihin alueelle.

Venäläinen valtionyhtiö Gazprom valitsee näinä päivinä läntiset yhteistyökumppaninsa Shtokmanin valtavan kaasukentän hyödyntämiseen. Varsinainen tuotanto alkaa tämän hetken tietojen mukaan vuonna 2010, mutta koeporaukset ovat jo käynnissä. Neuvostoajan jälkeen alakuloon vaipuneen Murmanskin merkitys taloudellisena solmukohtana on nopeasti vahvistumassa. Alueen liikenneinvestoinnit ja liikerakentaminen ovat selvästi vilkastuneet monien vuosien laman jälkeen.

Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki toi tiistain Kalevassa julki huolensa siitä, ettei Suomi pääse edes kyytiin, kun Barentsin alueen taloudellinen nousu alkaa. Barents-kysymysten parhaisiin suomalaisasiantuntijoiden kuuluva Rautajoki antoi suomalaisyrityksille tärkeän vinkin: omaa osaamista pitää lähteä aktiivisesti markkinoimaan. Niin ikään tiistain Kalevan uutinen viiden pohjoissuomalaisten metallialan yrityksen teräsrakennetoimituksista Venäjän öljynporauslautoille kertoo, että onneksi oppia on myös otettu. Norjan Lumikki-kaasukentän mittavista mahdollisuuksista suomalaiset eivät tainneet saada edes rippeitä. Nyt viiden metallifirman yhteistyöyrityksen Steel-Done Groupin päänavaus osoittaa, että viisaasti toimimalla voidaan tuloksia saada. Silti Rautajoen toive jonkin suuryrityksen saamisesta Barentsin suomalaiseksi veturiksi on perusteltu.

Rovaniemellä tänään jatkuva kaksipäiväinen Barentsin alueen teollisuusseminaari pystyy toivottavasti lisäämään tietoa siitä, millaisia taloudellisia mahdollisuuksia Suomen pohjoisella lähialueella on avautumassa. Päävastuu jää kuitenkin yrityksille itselleen. Julkisella vallallakin on silti oma roolinsa.

Jos Suomen poliittiset päättäjät eivät osoita juuri minkäänlaista kiinnostusta pohjoisen suunnan mahdollisuuksiin, heijastuu sama asenne myös yritysmaailmaan. Päättäjien kuuluu avata pontevasti yhteyksiä yli pohjoisten rajojen ja paneutua aidosti Barentsin alueen suuriin mahdollisuuksiin.