Norjan Kirkkoniemessä Suomen ja Norjan välistä yhteistyötä puineen seminaarin pohjustuspuheenvuorojen horisontista nousi isäntämaan edustajien puheissa vahva usko Barentsin meren öljy- ja kaasuvaroihin. Parhaiten sen puki sanoiksi yli 360 jäsenyritystä edustavan Petro Arctic-yrityksen hallituksen puheenjohtaja Arvid Jensen.
Hän näki käynnissä olevan Snøhvit-kentän sekä jättimäisen sekä käynnisteillä olevan Shtokmanin kentän tekevän Barentsin merestä Euroopan uuden ja laajan öljyprovinssin. Norjalaisen Snøhvitin kaasukentän kakkosvaihe alkaa kenties 2010 ja öljyyn pääosin pohjaavan Goliatin hyödyntäminen mahdollisesti 2009. Sen perässä odottaa vielä kaksi muuta löydettyä aluetta. Venäläisen Shtokmanin investoinneiksi Jensen arvioi 180 miljardia Norjan kruunua.
"Barentsin merellä pitäisi varautua enemmän kuin sadan vuoden toimintaan", latasi tulevaisuutta visioinut Jensen.
Myös Shtokmanin projektin toteutukseen yhdessä Totalin ja Gazpromin kanssa osallistuvan Statoil Hydron Lars Hvalbyen viesti oli vankka, vaikka hän korostikin kärsivällisyyden ja pitkäjänteisyyden merkitystä. "Meidän on uskottava, että meillä on tarvittava osaaminen ja teknologia sen tekemiseen", hän sanoi.
"Se, mikä näyttää mahdottomalta voidaan tehdä, ja luoda sitä kautta merkittävä taloudellinen hyöty."
Liikenneyhteydet reilaan
Kirkkoniemessä majaansa pitävän Barentsin sihteeristön päällikkö Rune Rafaelsson puhui intohimoisesti Barentsin alueen meri-, maantie- ja rautatiekuljetusten tarpeista ja muistutti, että Venäjällä on tärkeä rooli kaikessa siinä, mitä alueella tapahtuu.
Rafaelsson peräsi uutta mallia yhteistyöhön näiden kolmen maan välille ja hänkin todisti, että energian näkökulmasta maailman katseet kohdistuvat juuri tänne pohjoisimpaan kolkkaan.
Rafaelsson kannusti pois vanhanaikaisesta tavasta ylittää pohjoisen rajat ja muistutti esimerkiksi Shtokmanista, että tarvittava logistiikka on valtaisa panostus. Rautatieyhteys Suomen ja Norjan kautta Barentsin merelle on vanha unelma, vaikka rautatieyhteys Kemijärveltä Barentsiin on hänen mielestään paljon enemmän kuin teoriaa.
Rafaelsson muistutti, että rautatie tulee olemaan hyvin tärkeä Venäjän öljykuljetuksille. Hän muistutti myös ympäristövaateista ja kannusti tuottamaan tehokkaan kuljetus- ja logistiikkajärjestelmän.
Kohti Murmanskia
Myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk), joka norjalaisen virkaveljensä Dag Terje Andersenin kanssa antoi molempien valtioiden vahvan tuen liikemiestapaamiseen, muistutti Barentsin alueen tarvitsevan erityisesti parempia lentoyhteyksiä.
Hänen mielestään "jostakin Lapista" täytyisi olla lentoyhteys Murmanskiin ja sieltä vielä Arkangeliin.
Kyseessä olisi silloin ilmeisesti venäläinen lentoyhtiö. Kirkkoniemestä hän piti parempana reittiä Ivalosta Rovaniemelle.
"Kaupalliset mahdollisuudet täytyy toki selvittää", Väyrynen totesi.
Andersin oli hyvin tyytyväinen suomalaisen Finpron ja vastaavan norjalaisen Innovation Norgen luoman tapaamisen antiin ja kehui 1990-luvun Norjan silloisen pääministerin Saariselällä tekemään ehdotukseen pohjautuvan kalottiyhteystyön merkittävyyttä. Myös Väyrynen kehui yli 15 vuotta sitten käynnistyneen prosessin hienoa jatkoa.
Huomenna Kirkkoniemestä Tromssaan siirtyvä yli 20 hengen suomalainen liikemiesvaltuuskunta haki norjalaisten kollegojen kanssa yhteistyömahdollisuuksia eri aloja käsitelleissä työpajoissa.
Se pohjustaa vastaavanlaisen valtuuskunnan matkaa toukokuussa Murmanskiin. Suomalaisilla on kova hinku päästä mukaan Shtokmanin hyödyntämiseen.