Ensimmäiset pakolaiset tulivat Bangladeshiin jo samana iltana.
Burman eli Myanmarin armeijan sotilaat ja jotkut paikalliset aloittivat hyökkäyksen rohingyamuslimien kyliin pohjoisessa Rakhinen osavaltiossa. He tappoivat, raiskasivat ja pahoinpitelivät rohingyoita sekä sytyttivät heidän kyliään palamaan.
Oli 25. elokuuta 2017.
Myanmarin hirmukampanja oli niin totaalinen, että vain kolmessa kuukaudessa Bangladeshiin saapui yli 600 000 ihmistä. Joskus heitä tuli 10 000 päivässä.
Bengalinlahden ja Myanmarin väliselle kaistaleelle Cox's Bazariin nousi vain kuukausissa maailman suurin pakolaisleiri vanhan rohingyaleirin kylkeen.
Yli 600 000 ihmistä asuu noin 13 neliökilometrin alueella. Se on sama kuin kaikki helsinkiläiset muuttaisivat Tampereen Hervantaan.
Lisäksi lähistöllä on useita pienten suomalaiskaupunkien kokoisia rohingyaleirejä. Myanmarista paetaan edelleen: tänä vuonna tulijoita on ollut 13 000. YK:n mukaan Myanmarissa asuu yhä 470 000 rohingyaa.
– Vuosi sitten ei ollut mitään, ja nyt se on neljänneksi suurin kaupunki Bangladeshissa, kertoo Guardian-lehdelle Sumbul Tizvi, joka vastaa kymmenien järjestöjen yhteistyöstä leireillä.
Kukaan ei tiedä, miten pitkään rohingyat joutuvat pysymään Bangladeshissa.
Monsuunisateet heikensivät asuinoloja
– Kyseessä on yksi aikamme pahimmista humanitaarisista kriiseistä.
Näin kuvailee Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä Sari Autio, joka työskentelee Punaisen Ristin kenttäsairaalassa suurimman leirin, Kutupalongin, laidalla.
– Olot leireillä ovat lohduttomat. Ihmiset asuvat pressuista ja bambusta rakennetuissa hökkeleissä alueilla, jotka ovat alttiita tulville ja hirmumyrskyille, Autio kertoo.
Leirit ovat äärimmäisen ahtaita ja vaikeakulkuisia.
Jo etukäteen pelättiin, mitä tapahtuu, kun kesän monsuunisateet ja trooppiset syklonit iskeytyvät heikkorakenteisiin asumuksiin kukkulaisella seudulla.
Tulvat ja maanvyörymät ovat aiheuttaneet kuolonuhreja. Lisäksi esimerkiksi heinäkuun lopussa 445 kotia vaurioitui vain muutaman päivän sisällä.
– Monsuunisateet ovat heikentäneet asuinoloja entisestään ja lisäävät muun muassa tarttuvien tautien riskiä. Sateiden aikana leireissä liikkuminen on hyvin vaikeaa, Autio sanoo.
Humanitaarisen avun tarve on yhä valtava.
Synkät kokemukset nousevat esiin leireillä
Leireillä ihmiset käsittelevät yhä traumaattisia kokemuksiaan. Vaikka ei olisi itse joutunut väkivallan kohteeksi, on saattanut todistaa läheisensä joutumista uhriksi. Kaikki ovat kärsineet.
– Leireillä ihmisten mieliala on synkkä, alakuloinen ja surullinen, kertoo psykososiaaliseen tukeen erikoistunut Punaisen Ristin avustustyöntekijä Hilkka Eteläpää, joka myös työskentelee kenttäsairaalassa.
– Lisäksi koetaan paljon turvattomuutta. Etenkin sitä kokevat haavoittuvaisessa asemassa olevat, kuten yksinhuoltajat ja lesket. Miten ruoka riittää, miten uskaltaa liikkua ahtaassa mutaisessa leirissä.
Synkät kokemukset saattavat nousta esiin esimerkiksi hankalina ja vaikeina tunteina.
– Tällainen tilanne voi olla vaikka se, että ihmiselle suositellaan lääketieteellistä toimenpidettä. Keskustelu ja tuki kuitenkin helpottavat silloin potilaan ja omaisten päätöksiä mahdollisesta hoidosta, Eteläpää kertoo.
Kenttäsairaala on paikka, joka voi olla rohingyan ensi kosketus nykyaikaiseen terveydenhuoltoon. Myanmarissa rohingyat eivät saa kansalaisuutta, eivätkä he saa esimerkiksi juurikaan rokotuksia.
Perhe ja uskonto tärkeät
Vakavia mielenterveyden sairauksia kenttäsairaalassa ei juuri nähdä. Kokemusten aiheuttama oireiden kirjo on kuitenkin laaja: päänsärkyä, selkäkipua, pelkotiloja, kuumeilua, vatsakipua sekä ahdistusta ja masentuneisuutta. Ihmisille tarjotaan henkistä ensiapua ja tarvittaessa ohjataan jatkohoitoon.
– Puhumme normaaleista reaktioista hankalassa ja kuormittavassa tilanteessa, Eteläpää tähdentää.
Leireillä selviytymiskeinoiksi nousevat etenkin perhe, yhteisöllisyys ja turvautuminen uskontoon.
– Ihmiset kertovat itkevänsä paljon ja rukoilevansa entistä enemmän.
Kansanmurha
YK:n tutkimus Myanmarin armeijan operaatiosta Rakhinessa suositti elokuussa, että tulisi käynnistää tutkinta kansanmurhasta. Kuusi armeijan johtohahmoa tulisi joutua oikeuden eteen.
Myanmar on puolustautunut sillä, että se toimi militanttien uhkaa vastaan. Rohingyoiden kapina-armeija Arsa teki elokuussa 2017 hyökkäyksiä turvallisuusjoukkoja vastaan.
YK:n raportti: "Sotilaallinen välttämättömyys ei koskaan oikeuta tappamista umpimähkään, naisten joukkoraiskauksia, lasten kimppuun hyökkäämistä tai kokonaisten kylien polttamista."
Rohingyoita on paennut Bangladeshiin ja palannut takaisin Myanmariin useassa aallossa. Pakolaisiksi on lähdetty muun muassa 1940-, 70- ja 90-luvuilla.