Ensin ne tulivat Suomeen lentorahtina ja olivat harvojen herkkua vielä 1960-luvullakin. Nyt ne seilaavat erikoislaivoilla pari viikkoa ilman happea Väli-Amerikasta Ruotsin Göteborgiin, mistä alkaa rekkakuljetus kohti Suomea.
Kyse on tietenkin banaanista, joka tänä päivänä on kaupan hyllyillä vain hedelmä hedelmien joukossa. Kun banaani tuli ensimmäisen kerran Suomeen, yritettiin sille nimeksi sanaa pisanki, mutta se ei koskaan juurtunut kieleemme.
Suomalaiset syövät vuosittain noin 13,5 kiloa banaaneja asukasta kohden. Kahvin nauttijoina olemme maailman ykkösiä vuodesta toiseen. Nyt olemme kivunneet myös banaanien syöjinä mitalisijoille eli kuulumme Ruotsin ja Saksan ohella maailman kärkeen.
Ruokakesko järjesti keskiviikkona Vantaan keskusvarastollaan pienen juhlahetken, kun yhtiön banaanikypsyttämön laajennus ja modernisointi otettiin käyttöön.
K-kaupat myyvät vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa banaaneja. Uusi kypsyttämö kasvattaa kapasiteettia kolmanneksen verran. Noin 90 prosenttia Keskon myymistä banaaneista on Chiquita-merkkisiä. Loppuosa koostuu Reilun kaupan banaaneista ja ja K-ryhmän omasta tuotemerkistä Ricosta.
Vantaalla banaanit
herätetään kypsymään
Vantaalla banaanien on aika herätä talviunestaan pitkän laiva- ja rekkamatkan jälkeen. Ne ohjataan konteissa uusiin kypsytyshuoneisiin, joihin mahtuu yli
37 000 laatikkoa banaaneja.
Sitten tulee paluu arkeen, kun ne herätetään etyleenikaasulla. Kypsyminen alkaa 14,5 - 18,5 asteen lämpötilassa.
Kun banaanit ovat saaneet hautua juuri oikeassa lämpötilassa ja kosteudessa 4-8 vuorokautta, alkaa taas rekkamatka, mutta tällä kertaa kauppoihin eri puolille Suomea.
"Banaani on herkkä tuote, siksi se pitää tuoda Eurooppaan ja Suomeen kypsymättömänä. Suomeen saapuessaan banaanit ovat vielä vihreitä ja raakoja. Uusi kypsyttämömme on niin pitkälle automatisoitu, että vastaavantasoisia löytyy vain kolme koko Euroopasta", kehaisee Ruokakeskon tavarakaupan johtaja Ari Akseli.
Akselin mukaan uusi kypsyttämö säästää paljon myös energiaa, koska kylmää ulkoilmaa voidaan käyttää hyväksi banaanien jäähdytyksessä.
Banaanikypsyttämössä laatua valvoo kypsytysmestari Teemu Kankainen tietokoneen avulla. Jos banaanit kypsyvät liian nopeasti, vaarana on niiden kuoren halkeaminen. Jos liian hitaasti, ne innostuvat kasvamaan pituutta, jolloin niiden laatu kärsii.
Kankaisen mukaan EU ei ole vielä puuttunut banaanien pituuteen tai paksuuteen. Tosin Chiquita itse on määritellyt banaaniensa minimipituudeksi 20 senttimetriä.
Kypsytysmestarin mielestä banaani on maukkaimmillaan silloin, kun sen pintaan ilmestyy ruskeita pilkkuja, jotka ovat kuoren pintaan noussutta sokeria. Pisanki-sanan keksijä lähti varmaankin liikkeelle noista pilkuista.
Kaupan hyllyille banaanit tulevat pääosin keltaisina, osittain vihreinä ja "pisamoituvat" viimeistään kotona. Kankainen muistuttaa, että banaaneja ei saa koskaan laittaa jääkaappiin. Tropiikin hedelmänä se paleltuu jääkaapin kylmyydessä.