Aurinko porottaa kohtisuoraan pään päällä ecuadorilaisen Jose Damianin banaanitilalla. Tuuli ei vilvoita hellettä, mutta hyttysiä kuumuus ei haittaa. Myöskään perhoset, hämähäkit ja sisiliskot eivät ole paahteesta moksiskaan. On keskiviikko ja banaanien korjuupäivä.
Jose Damian on 62-vuotias entinen autonkuljettaja, joka viitisentoista vuotta sitten päätti vaihtaa alaa. Hänelle se oli helppoa, koska perhe omisti maata.
Kuusi vuotta sitten Damian liittyi El Guabon banaaniosuuskuntaan, joka toimii Reilun kaupan periaatteiden mukaan. Damianin tilalla kasvavia banaaneja tuodaan myös Suomeen.
Tänään Damianin tilalta lähtee reilut parisataa laatikkoa kohti lähimmän ison kaupungin Machalan satamaa. Parhaimmillaan satoa saadaan kaksinkertainen määrä, mutta toisinaan laivakuljetukseen päätyy alle parisataa laatikkoa.
Damian työskentelee kymmenen hehtaarin tilallaan päivittäin neljän työntekijän lisäksi. Sadonkorjuuaikana hän palkkaa lisää väkeä läheisestä kylästä. Palkkaa työntekijät saavat 50-60 dollaria viikossa.
Osuuskunnalla hyvä vuosi
El Guabo on Ecuadorin eteläosassa sijaitseva parinkymmenen tuhannen asukkaan pikkukaupunki, jossa elämä soljuu keskipäivän paahteessa verkkaisesti. Irtokoirat partioivat kaduilla, väki istuksii varjossa lukemassa lehtiä ja tarkkailemassa kadun elämää. El Guabo tarkoittaa guava-hedelmää.
Banaaniosuuskunnan toimistossa hollantilainen toimitusjohtaja Lianne Zoeteweij napsauttaa ilmastoinnin päälle.
- Viime vuosi oli meille todella hyvä, sillä osuuskunnan voitto ennen veroja oli 900 000 dollaria. Banaanien hinnat ovat nousussa ja tämän vuoden näkymät ovat hyvät, Zoeteweij kertoo.
Tosin edellisvuonna osuuskunta teki lähes puolen miljoonan dollarin tappiot, kun muun muassa lannoitteiden kohonneet hinnat söivät tulosta.
Noin 350 tuottajasta koostuva osuuskunta uskoi loppunsa koittaneen pari vuotta sitten. Tuolloin banaaninviljelijöiden edustajista koostuvan hallituksen puheenjohtaja Jorge Ramirez menehtyi syöpään.
Ramirez vieraili Suomessa muutama vuosi sitten katsomassa, kuinka Reilun kaupan banaanit käyvät täällä kaupaksi.
Pari viikkoa sitten valittu osuuskunnan hallituksen uusin puheenjohtaja Jovanny Castillo on tulossa Suomeen maaliskuun alussa. Vierailu liittyy siihen, että Reilun kaupan banaanit ovat tuolloin olleet Suomen markkinoilla viisi vuotta.
Taloussuunnittelua viljelijöille
Rotterdamissa taloushallintoa opiskelleen Zoeteweijn tehtävänä on johtaa osuuskunnan toimintaa yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa. Zoeteweij etsii uusia markkinoita El Guabon tuottajille ja neuvoo tuottajia talous- ja sopimusasioissa.
Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuottajat saavat banaanilaatikoistaan kiinteän hinnan.
- Kun banaanien maailmanmarkkinahinta on korkealla, osuuskuntaan ei ole juurikaan tulossa uusia jäseniä. Mutta hintojen laskiessa meille jonotetaan, Zoeteweij kertoo.
Osuuskunnan johtaminen ei ole helppoa, sillä tuottajien mielipiteet menevät välillä ristiin hyvinkin voimakkaasti.
Toisinaan viljelijät käyvät pyytämässä Zoeteweijltä etumaksua, jotta he pystyisivät maksamaan palkat työntekijöilleen.
- He eivät välttämättä osaa varautua tuleviin menoihin, kun paras satokausi on ohi eikä rahaa tule.
Zoeteweij opastaa viljelijöitä tekemään pitkän ajan suunnitelmia taloudenpidossaan, mutta hän ei halua puuttua osuuskunnan hallituksen toimintaan.
- Välillä heidän päätöksensä tuntuvat minusta ihmeellisiltä, mutta kunnioitan niitä ja nehän ovat heidän päätöksiään, Zoeteweij sanoo.
Osuuskunnan hallituspaikat ovat tuottajien keskuudessa haluttuja, sillä hallituksen jäsenyys tuo arvovaltaa muiden tuottajien keskuudessa.
Osuuskunnassa pysytään
Kerran osuuskuntaan tulleet tuottajat ovat yleensä myös pysyneet jäseninä, sillä osuuskunnan maksama kiinteä hinta banaanilaatikoista tuo vakaamman taloudellisen turvan kuin suuryhtiöiden maailmanmarkkinahinta.
- Joskus törmäämme ikäviin tapauksiin, kun tuottaja haluaisi liittyä osuuskuntaan, mutta hänellä on voimassaoleva sopimus toisen yhtiön kanssa. Sopimuksen rikkomisesta voi seurata jopa 42 000 dollarin sopimussakko.
Zoeteweij tietää tapauksia, joissa isot yhtiöt ovat haastaneet pieniä tuottajia oikeuteen sopimusten rikkomisesta.
Zoeteweij myöntää avoimesti turhautuvansa työssään silloin tällöin.
- No, jokainen turhautuu työssään joskus, 36-vuotias hollantilainen toteaa.
Omaa tulevaisuuttaan hän on ajatellut sen verran, että aikoo pysyä El Guabossa vielä pari vuotta. Sen jälkeen hän kaavailee palaavansa takaisin Hollantiin lähes kymmenen Etelä-Amerikassa vietetyn vuoden jälkeen.