Nato-perhe muuttuu kahden viikon kuluttua kirjavaksi seurakunnaksi, kun sotilasliitto kutsuu Prahan huippukokouksessa jäsenikseen seitsemän uutta maata. Alikehittyneiden Bulgarian ja Romanian sekä verraten länsimaisten Slovenian ja Slovakian lisäksi joukkoon liittyy kolme Baltian maata.
Päätös uusien jäsenmaiden mukaanottamisesta on mitä suurimmassa määrin poliittinen. Ainakaan balttimaiden armeijoiden ei voi sanoa vahvistavan merkittävästi Naton iskukykyä. Julkilausuttana tavoitteena tosin on, etteivät uudet jäsenmaat olisi pelkästään "turvallisuuden kuluttajia" vaan myös "turvallisuuden tuottajia", mutta Baltian maiden sotilaallisen panoksen näkeminen vahvistuksena vaatii paljon hyvää tahtoa.
Viron, Latvian ja Liettuan tilanne poikkeaa sikäli muista itäisen Keski-Euroopan maista, että ne joutuivat lähtemään rakentamaan puolustusvoimiaan nollapisteestä. Neuvostoliiton entiset satelliitit saivat pitää oman aseistuksensa vaikka puna-armeija vetäytyikin. Baltian maat sitä vastoin olivat osa Neuvostoliittoa ja puna-armeijan kotiuduttua jäljelle jäivät vain rikkirevityt kasarmit ja merikelvottomat ruostuneet laivat.
Baltian maiden armeijoita on rakennettu lahjoitusasein ja -varoin. Tavara on kirjavaa mutta enimmäkseen käyttökelpoista. Upseeristo on kuitenkin hyvin motivoitunut ja Natoon liittymisen myötä sen status kohoaa entisestään. Puutteita on paljon alkaen miehistön kielitaidosta ja uuden teknologian hyväksikäytöstä, mutta sotilasliitto katsoo niitä läpi sormien, jos vain aitoa yritystä riittää. Todisteeksi kelpaa, että uusi jäsenmaa yltää sotilasmenojen tasossa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Pitkään näytti siltä, että Baltian maat toisivat Natolle pelkkiä ongelmia. Tuoreessa muistissa oli, millaiseen ärhentelyyn Venäjä yltyi Naton edellisen laajentumiskierroksen yhteydessä. Moskovalle oli kova pala, että manalle menneen Varsovan liiton entiset jäsenmaat Puola, Tshekki ja Unkari vaihtoivat entisen vihollisen leiriin. Baltian maiden myötä vanha vihollinen vyöryy jo entisen Neuvostoliiton alueelle.
Balttien pääsy atlanttisen puolustusliiton jäseniksi olisi tuskin toteutunut ilman syyskuun 11:ttä. Terrori-iskut Yhdysvaltoihin käänsivät kuitenkin monet asiat päälaelleen, siinä sivussa Venäjän asenteen Yhdysvaltoja ja läntisiä puolustusjärjestelyjä kohtaan. Nato ei enää näyttäydy Venäjälle samanlaisena uhkana kuin aikaisemmin. Presidentti Putin liittolaisineen on huomannut, että Yhdysvaltain ja Venäjän intressit ovat varsin yhdenmukaiset esimerkiksi äärimuslimien muodostaman uhan edessä.
Naton avainvaltion Yhdysvaltain voimakas satsaus terrorismin vastaiseen taisteluun näkyy ja kuuluu myös Naton toiminnassa. Washington ajoi läpi mahdollisimman kattavan laajentumiskierroksen eräiden eurooppalaisten liittolaisten epäilyistä piittaamatta. Amerikkalaiset haluavat tehdä Natosta keskeisen työkalun terrorismin vastaiseen taisteluun ja on hyvä, että rintama on mahdollisimman leveä.
Kun tämä historian avaama ikkuna on nyt auki, luiskavat baltit siitä sisään melkeinpä huomaamatta. Kun luvassa on myös EU-jäsenyys, ovat baltit hyvin lähellä haavettaan liittyä "takaisin Eurooppaan". Nato-jäsenyyden myötä ne saavat varmuuden asemastaan, EU:sta ehkä maallista mammonaa.
Venäjä-suhteetkaan eivät pelota baltteja. Puolalaiset sanovat baltteja rohkaisten, että suhteet venäläisiin ovat normalisoituneet Nato-jäsenyyden myötä.