Vuosia kestänyt huima kasvukausi on Baltian maissa tylysti katkennut. Tukalin on tilanne Latviassa, joka pyrkii kansainvälisen hätäavun turvin pitämään kansantaloutensa pystyssä.
Viron, Latvian ja Liettuan kansantaloudet ovat olleet kauniita esimerkkejä siitä, miten pienet valtiot ovat rohkealla politiikalla nopeasti nousseet kommunismin raunioista. Käytännössä koko tämän vuosikymmenen ajan maiden talous on kasvanut vähintään viiden prosentin vuosivauhtia. Paljon kovempiakin lukemia on mitattu. Vuonna 2006 Latvian kasvu kiihtyi peräti 12,2 prosenttiin.
Päättynyt vuosi merkitsi erityisesti Latvialle ja Virolle kuin törmäystä seinään. Siinä missä Viro on vielä jaloillaan, on Latvia jo joutunut turvautumaan kansainväliseen apuun. Maalle on luvattu jättimäinen 7,5 miljardin euron apupaketti.
EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston kautta pelastustalkoisiin osallistuu myös Suomi. Nöyryytyksen tunteita Latviassa on synnyttänyt se, että 100 miljoonan euron lainaa on tarjonnut myös naapuri ja "pikkuveli" Viro. Riiassa tarjouksesta on kohteliaasti kieltäydytty.
Parhaiten kolmesta Baltian maasta on toistaiseksi selvinnyt Liettua. Niinpä tuoreessa Swedbankin ennusteessa pidetään mahdollisena, että Liettuan talous kasvaisi vielä tänä vuonnakin, ei tosin puolta prosenttia enempää. Jos noin todella käy, maa kuuluu Euroopan valtioiden joukossa suoranaiseen kermaan.
Virolla sama laitos ennustaa tälle vuodelle 2,3 prosentin miinuskasvua, Latvialle jopa neljän prosentin BKT:n pudotusta. Kummatkin lukemat ovat niin karuja, että ne tuntuvat väkisin myös tavallisten kansalaisten arjessa. Latviassa on jo pudotettu valtion työntekijöiden palkkoja 15 prosenttia. Siellä ja Virossa ovat myös kiinteistöjen arvot tulleet rytinällä alas. Latvian kiinteistöjen hintojen viimevuotisen alamäen on väitetty olevan maailmanennätysluokkaa.
Myös Baltian kolmen maan työttömyyden ennakoidaan kasvavan. Latviassa työttömyys nousisi tämän vuoden vajaasta seitsemästä kymmeneen, Virossa 4,5:stä seitsemään ja Liettuassa lievimmin, runsaasta viidestä 6,5:een. Etenkin Latviassa ja Virossa työttömyyden kasvu voi lisätä jännitteitä maan väestöryhmien kesken.
Viron ja Latvian taloudet kärsivät kansainvälisen talouden kriisistä mutta myös krapulasta, joka on syntynyt, kun ulkomaiseen lainarahaan nojautunut kotimaisen kysynnän kasvu on tullut tiensä päähän. Näistä kahdesta maasta Viron valtiontalous on kuitenkin vahvempi. Esimerkiksi maan valtionvelka on Euroopan alhaisin, vain 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion vararahastojen koko myös kattaa moninkertaisesti velan määrän. Maan kansantalous on vaikeuksissa, mutta kriisistä ei ole syytä puhua.
Latvian kohdalla se sana on juuri oikea. Maalle on selviytymiskeinoksi suositeltu valuutan latin devalvaatiota, mutta teemasta puhuminen on Latviassa nyt lähes tabu. Maa pyrkii pitämään kynsin hampain kiinni latin euro-sidoksesta, ja sille voi löytää myös hyviä perusteluja. Yksi painavimmista on se, että latin devalvointi ei välttämättä saisi vauhtiin vientiä, koska latvialaisten tuotteiden lähes kaikki tärkeät ostajamaat ovat taantumassa nekin. Devalvaatio myös niittäisi ruman sadon niissä yrityksissä ja kotitalouksissa, joilla on suuria määriä valuuttalainaa.
Latvian edessä onkin nyt niin sanottu sisäisen devalvaation tie. Käytännössä sen seuraukset ovat nekin viiltävän kipeitä: muun muassa vyön kiristystä julkisella sektorilla, henkilöstökulujen leikkauksia yrityksissä ja kymmeniä tuhansia uusia työttömiä.