Viro, Latvia ja Liettua viettävät tänä vuonna satavuotisjuhliaan. Ne voivat ylpeillä nopeista kehitysaskelistaan.
Maat ovat muuttuneet uuden itsenäisyyden aikana eri suuntiin. Ne ovat maakolmikko ennen kaikkea kartalla.
Liettua pääkaupungissa Vilnassa vietetään huomenna perjantaina suurta kansallista juhlaa. 16. helmikuuta tulee kuluneeksi sata vuotta Liettuan itsenäisyysjulistuksesta. Juhliin osallistuu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Suomen valtiojohdolla on edessä tänä vuonna vierailuja muihinkin lähimaihin. Viron satavuotispäivä on ensi viikon lauantaina. Latviassa vastaavaa juhlaa vietetään ensi marraskuussa.
Viime vuosisadan alun historia on yksi säie, joka luo sidettä kolmen eteläisen naapurimme ja Suomen välille. Kaikki maat saavuttivat itsenäisyytensä Venäjän imperiumin romahduksen seurauksena.
Myöhemmin maiden tiet kuitenkin erkanivat dramaattisesti. Neuvostoliitto miehitti Viron, Latvian ja Liettuan, mutta Suomi säilytti sotimalla itsenäisyytensä.
Ikkuna vapauteen aukesi kuitenkin Baltiassakin, kun neuvostoimperiumi alkoi murentua. Kaikki kolme maata saivat itsenäisyytensä takaisin elokuussa 1991.
Maat käyttivät historiallisen mahdollisuuden hyväkseen. Vaihtoehtoiset historiat ovat vain spekulaatioita, mutta putinilaisesta Venäjästä maakolmikko tuskin enää irti pääsisi.
Reagointi hetken lyödessä on ollut kolmen maan vahvuus muutenkin. Maiden kehitys on ollut hämmästyttävää siihen nähden, millaisesta ahdingosta ne joutuivat ponnistamaan liikkeelle.
Viro on digitalisaation kärkimaita koko maailman mitassa ja esikuva monessa myös Suomelle. Latvian ja Liettuan edistysaskelista todistaa vaikkapa se, että nekin ovat tätä nykyä euromaita.
Maiden notkealiikkeisyys näkyi esimerkiksi siinä, kuinka nopeasti ne nousivat viime vuosikymmenen lopun talouskriisistä. Kovat lääkkeet tekivät kipeää mutta auttoivat maat parissa vuodessa pahimman vaiheen yli. Suomen kohdalla paluu pinnalle kesti vuosikymmenen.
Huomenna Vilnassa nostetaan salkoihin myös Viron ja Latvian liput. Neuvostoaikoina maiden kansalaisia yhdisti kokemus Moskovan pakkovallasta.
Itsenäisyyteenkin ponnisteltiin osaksi yhteisvoimin. Väkevin symbolinen näyttö tästä oli elokuun 1989 ihmisketju, johon osallistui kolmen pääkaupungin välillä jopa kaksi miljoonaa ihmistä.
EU, Nato ja euro sitovat maita nyt yhteen, mutta samaan aikaan ne ovat kehittyneet omiin suuntiinsa. Moni virolainen lukee maansa mieluummin Pohjoismaihin kuin Baltian maiden ryhmään.
Huomenna juhliva Liettua on vahvasti katolinen maa, joka ei neuvostokaudellakaan joutunut kokemaan venäläisten ja muiden neuvostokansallisuuksien vyöryä niin vahvasti kuin Viro ja Latvia.
Kun neuvostoaikana maiden identiteettiä uhkasi maahanmuutto, nyt niiden elinvoimaa syö nuorten maastamuutto. Kun Latvian väkiluku oli vuonna 2000 vajaat 2,4 miljoonaa, viime vuonna se oli vajonnut jo 1,95 miljoonaan. Raju on pudotus ollut Liettuassakin.
Tämän virran kääntäminen tai edes hidastaminen on pienelle maalle kohtalonkysymys.