Valtiotieteen tohtori Alpo Rusi karistaa näinä päivinä Balkanin tomut jaloistaan ja suuntaa kohti YK:n päämajaa ja New Yorkia. Maailmanjärjestön päärakennuksen 37. kerroksessa sijaitsevassa työhuoneessaan häntä odottaa uusi posti YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan, Makedonian entisen ulkoministerin Srgjan Kerimin neuvontajana.
Rusin vastuualueeksi on määritelty
YK:n uudistaminen ja aseriisunta. Ei enempää eikä vähempää. YK:ta on yritetty rakentaa iskukykyisemmäksi jo vuosikymmenet onnistumatta siinä. Josko nyt? Rusi myöntää järjestön olevan "monella tavalla toimintakyvytön". Hän ei kuitenkaan usko, että YK näivettyy, mutta vaara on, että se jää pysyvästi epätarkoituksenmukaisen heikoksi.
YK:n merkitys mielletään kaikkialla. Usko siihen, että se kykenisi estämään katastrofeja, on olematon. Haasteita riittää: valtiot hajoavat ja kansat sotivat, on ihmisvirtoja ja nälänhätiä, ilmasto muuttuu eikä ydinaseiden uhka ole hävinnyt mihinkään.
"YK:ta halutaan vahvistaa", Rusi väittää ja viittaa Yhdysvalloissa tehtyyn mielipidemittaukseen. Vaikka YK:n arvostus on matalimmillaan, kolme neljästä amerikkalaisesta on kuitenkin sitä mieltä, että YK:n pitäisi johtaa maailman kriisien ratkaisemisessa.
Vakaussopimus tuo toivoa
Alpo Rusia on rusikoitu julkisuudessa sen verran kovalla kädellä jo useita vuosia, että hänen nimensä alkaa olla tuttu kaikille. Ainakin yhdestä asiasta mies muistetaan: Suojelupoliisin käynnistämästä mittavasta operaatiosta, jossa Rusi yritettiin saada käpälälautaan törkeästä vakoilusta epäiltynä. Operaatio kuivui kasaan, ja Rusi vapautui syytteistä.
Suojelupoliisin pihteihin joutuminen jätti kuitenkin syvät arvet Rusiin. Puhutaan mistä puhutaan, mutta hän ei malta olla ajoittain viittaamatta tuohon onnettomaan tapahtumasarjaan.
Voi olla, että historiankirjat tulevat muistamaan hänet myös muista asiayhteyksistä. Rusi nimittäin kuului presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajiin ja oli omalta osaltaan rakentamassa rauhaa entisen Jugoslavian raunioille. Balkanin vuorilla Rusi risteilikin kaikkiaan satatuhatta kilometriä, miltei vuoden päivät, kolmen neljän vuoden aikana.
Ulkoministeriössä Helsingin Merikasarmilla sijaitsevassa työhuoneessa Rusilla on valokuva yhdestä Ahtisaaren ajan huippuhetkistä. Kuvassa pöydän toisella puolella istuu Ahtisaari joukkoineen ja toisella puolella tynkä-Jugoslaviaa itsevaltaisesti johtanut Slobodan Milosevic omine armeijoineen. Milosevic joutui nöyrtymään ja eli elämänsä viimeiset vuodet kansainvälisen sotarikostuomioistuimen tyrmässä Haagissa, Hollannissa.
Alpo Rusi pitää Balkanin-vuosiensa yhtenä merkkipaaluna Länsi-Balkanin vakaussopimusta, jonka pääkoordinaattorin sijaisena hän työskenteli vuosina 1999-2000. Nyt sopimukselle on neuvoteltu jatkoa, joka tuo työkaluksi Pohjoismaiden neuvoston kaltaisen elimen - RCC:n (Regional Cooperation Council) - ensi vuonna. Rusi johti RCC:n suunnitellutta asiantuntijaryhmää.
"Vakaussopimuksella on luotu alueellinen vapaakauppajärjestelmä. Ensimmäisen kerran alueen mailla on näkymä EU:hun pääsystä. Nyt kaikki entisen Jugoslavian maat sekä muut lähialueen valtiot Moldovaa lukuunottamatta ovat tässä prosessissa", Rusi sanoo tyytyväisyyttä tuntien.
Kosovo itsenäistyy
Yksi kriisi odottaa ratkaisua yhä. Sen nimi on Kosovo. "Nyt kun Serbiaan saatiin demokraattisten voimien ja maltillisten kansallismielisten hallitus, näkökulma viimeisten vaikeiden ongelmien ratkaisemiseksi vahvistuu. Eli nyt edetään kohti Kosovon osittaista, vähittäistä itsenäistymistä", Alpo Rusi uskoo.
Sotien haavat Balkanilla eivät ole umpeutuneet vielä. Jugoslavian hajoamissodissa kuoli yli 200 000 ihmistä ja kolme miljoonaa joutui pakosalle. Ainakin miljoona on vielä palaamatta kotiseudulleen; eivät ehkä palaa koskaan. Osansa maksoi myös kansainvälinen yhteisö, Suomi muiden mukana: 1 000 rauhanturvaaja kuoli tai haavoittui vakavasti.
Rusi uskoo, ettei tilanne ole enää hirveän tuliherkkä. Paitsi, jos Kosovo ei saa itsenäisyyttä, vaara yhteenotoista kasvaa.
"Tämän vuoden aikana YK:ssa pitäisi tehdä tarvittavat päätökset Kosovon asemasta. Ellei niitä synny YK:ssa, maat alkavat tunnustaa Kosovon itsenäisyyden. Se vaikeuttaa kehitystä hieman, mutta ei muuta sitä tosiasiaa, että Kosovo itsenäistyy."
YK:n toimin luotu kansainvälinen siviilihallinto ja sotilaallinen läsnäolo puretaan lähiaikoina ja vastuu Kosovosta siirtyy
EU:lle. Rusi muistuttaa, että siitä tulee suuri lasku unionille. Myös Suomen hallitus joutuu kaivamaan ylimääräistä rahaa kymmeniä miljoonia euroja tämän prosessin käynnistyttyä.
Syytä katsoa peiliin
Alpo Rusi näpelöi pöydällään olevaa kirjekuoripinoa, availee muutamia kuoria, silmäilee hätäisesti kutsukortteja ja panee ne toiseen pinoon. Vasemmalla seinällä olevassa taulussa katselee tasavallan presidentti Tarja Halonen samalla, kun Rusi vastaa kysymyksiin.
Päivämäärät, vuosiluvut ja ihmisten nimet tulevat häneltä kuin tietokoneen muistista.
"Sama vaivaa kaikkia entisiä sosialistimaita: yhteiskunnassa vaikutusvaltaisissa asemissa olleet kommunistit pystyvät hyödyntämään järjestelmän muutosta", hän kelaa Jugoslavian ongelmia ja kääntää niiden kautta peilin Suomeen.
"Miellämme osoitamme, että Itä-Euroopan maissa ja Balkanilla on korjaamisen varaa. Emme suostu katsomaan omaa lähimenneisyyttämme ja näkemään, että meilläkin on korjaamisen varaa."
"Meidänkin poliittisessa valtahierarkiassa vahvoilla ovat ne, jotka loivat asemansa 1970- ja 1980-luvuilla, kylmän sodan viimeisinä vuosikymmeninä - aikana, jolloin pelisäännöt olivat aivan erilaiset kuin nyt. Silloin sai käyttää jääkiekkotermein ilmaistuna poikittaista mailaa ilman, että tuomari vihelsi. "
"Oli Moskovan kortilla pelaamista ja vuotoja. Tietoja vuodatettiin sekä ulkomaisille tiedustelupalveluille että suomalaiselle lehdistölle. Ja tehtiin politiikkaa sillä tavalla. Missä tahansa se olisi johtanut oikeuskanslerin ja syyttäjäviraston toimiin. Ei meillä."