"Jos sinulla on raketin laukaisualusta, automaattikivääri, käsikranaatteja tai muita Jugoslavian hajoamissotien aikaisia aseita, luovuta ne takaisin hallitukselle rauhan nimissä."
Näin houkuteltiin serbejä ja montenegrolaisia luovuttamaan aseensa.
Keväällä järjestetty aseiden keruukampanja tuotti kuitenkin laihan tuloksen.
Montenegron sisäministeriön mukaan vain kaksi prosenttia siviilien hallussa olevista mutta sotilaskäyttöön tarkoitetuista aseista saatiin takaisin.
Balkanilla ase on elämäntapa
"Ainoa tilaisuus, jossa montenegrolainen ei ammu on hautajaiset. Me ammuskelemme häissä, synnytyksissä tai missä tahansa muissa juhlissa", muistuttaa podgoridcalainen toimittaja Veseljko Koprivica.
Ase on osa balkanilaista kulttuuria, ja siksi sotien jälkeiset jäähyväiset aseille ovat myöhässä Jugoslaviasta itsenäistyneissä Kroatiassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Makedoniassa ja Serbia-Montenegrossa.
Kaikissa maissa on järjestetty kampanjoita, joilla yritetään kerätä laittomat aseet ja rekisteröidä lailliset.
Serbia-Montenegroon kuuluvassa Kosovossa YK järjesti yhden näyttävimmistä kampanjoista heti sodan päätyttyä syksyllä 1999. Kosovon albaanitaistelijat luovuttivatkin runsaasti aseita - mutta vain ylimääräiset ja käyttökelvottomat, kuten eräs keräyskampanjaa läheltä seurannut tarkkailija osuvasti toteaa.
Kroatiassa eniten
laillisia aseita
"Järjestipä hallitus minkälaisia kampanjoita tahansa, Kroatiassa on aina ihmisiä, jotka eivät koskaan luovu aseistaan. He tietävät, että tiukan paikan tullen ase on ainoa pelastus, sillä uhka idästä ei poistu koskaan", sanoo Zagrebissa toimivan veteraanijärjestön HVIDRA:n johtaja Renato Seselj.
Seselj muisuttaa kroaattien kiintymyksen aseisiin periytyvän maailman sotien ajoilta.
Vuonna 1991 Jugoslaviasta itsenäistynyt Kroatia ajautui veriseen sotaan serbivähemmistönsä ja sitä tukeneen Jugoslavian liittoarmeijan kanssa. Kroaatit ja serbit olivat verivihollisia myös maailman sodissa.
Laittomien aseiden määrää voi vain arvailla, sillä kroaateilla on suhteellisesti eniten aseita Euroopassa.
Noin viiden miljoonan asukkaan maassa lähes neljännesmiljoona ihmistä omistaa miltei 400 eri tyyppistä asetta.
Jokaista sataa ihmistä kohden Kroatiassa on yhdeksän asetta, joillakin alueilla suhdeluku on peräti 100:20.
Asiantuntijat arvioivat, että jokaista rekisteröityä asetta kohden Kroatiassa on kolme laitonta asetta.
Kroatian "Jäähyväiset aseille" -kampanja alkoi virallisesti jo vuonna 1992, jolloin Kroatia oli vielä käytännössä sotatilassa.
Laittomin ja sotilaskäytössä olleilla aseilla tehdyt pankkiryöstöt, ammuskelut yökerhoissa ja murhat ovat yhä arkipäivää Kroatiassa.
Makedoniassakin
yritetään keruuta
Jugoslavian hajoamissotien jälkinäytäntö koettiin pari vuotta sitten Makedoniassa, jonka slaavienemmistön ja albaanivähemmistön välille oli puhkeamassa sisällissota. Makedonian hallitus arvioi, että maan albaanit saivat veljeskansaltaan Albanian albaaneilta 700 000 kone- ja rynnäkkökivääriä sekä runsaasti ammuksia.
Makedoniassa alkoi kesäkuun alussa laittomien aseiden keruukampanja, jonka tavoitteena on saada siviileiltä 80 000-100 000 laitonta asetta. Länsimaiset tiedustelupalvelut arvioivat laittomia aseita olevan Makedoniassa ainakin kolminkertainen määrä.