Vuosia takaperin 4.6., puolustusvoiman lippujuhla, merkitsi Kuopio tanssii ja soin alkamista, ei enää.
Päivä kimmeltää nyt vuonna 2002 tanssitaivaalla Savonlinnan ensimmäisten balettijuhlien lopetuksena ja Suomen Kansallisbaletin vierailuna Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä. Edellisestä vierailusta onkin kulunut runsas neljännesvuosisata.
Rovaniemen Teatterin johtajan tehtävät heinäkuun lopulla jättävä Ahti Ahonen kutsuu tänään tiistaina toteutuvaa vierailunäytöstä Lappia-talossa kautensa viimeiseksi taiteelliseksi tekoseksi.
Ei tanssi ole Rovaniemen Teatterille vierasta. 1980-luvun puolivälistä alkaen laitos on muun muassa toteuttanut yhteistyössä Lapin Balettiopiston kanssa useampia produktioita. Sellaisiakin jotka ovat yltäneet koko Barents-alueelle. On Lappian lavalla nähty myös esimerkiksi Gullberg-baletti.
Suomen kansallisbaletin suunnitelmissa oli nyt esiintyminen myös Oulussa, paikatkin oli tarkastettu. Alustavaa yhteyttä baletti oli ottanut niin ikään Kajaaniin ja Kemiin, mutta kumpaisessakaan ei löytynyt teatterista aikaa - vuosikorjausrutiinienkaan vuoksi. Oulussa aie kaatui teatteritalon remonttiin ja Madetojan salin jo ennalta varattuun muuhun ohjelmaan.
Lappiassa tilaa pystyttiin raivaamaan puolen vuoden nopeassa suunnittelusyklissä ainoastaan yhdelle näytökselle, joka on loppuunmyyty.
”Ei tästä voitoksi ole silti kumpaisellekaan”, kuittaa teatterinjohtaja.
Norjassakin kierrettiin
Suomen kansallisbaletin johtajan tehtävää tanskalainen Dinna Bjørn hoiti juuri päättymäisillään olevan näytäntökauden aika lailla ”varamiehensä”, Alan Landin välityksellä.
Toukokuun 11. päivänä hän jätti kahdentoista vuoden rupeaman jälkeen gaala-jäähyväiset Oslossa Norjan kansallisbaletille ja suunnittelee nyt täyttä häkää suomalaisseurueen tulevaisuutta. Siihen kuuluu, niin varmasti kuin hän luvata osaa, kiertämistä kotimaassa Rovaniemen jälkeenkin.
Vuoden 1975 kansallisbaletin kotoista vierailuohjelmaa Bjørn katselee riemastuneena, sieltä kun löytyy useampi kunnon rundi eikä vain yhden paikkakunnan pyrähdyksiä. Viidentoista paikkakunnan juoksutus on jo lähellä sitä, minkä Norjan kansallisbaletti toteutti jokunen vuosi takaperin. Viime kausi oli sitten hillitympää.
Tuo jymyjuttu vei norjalaiset viiden viikon kuluessa lähes parillekymmenelle paikkakunnalle. Budjettikin oli euroissa ilmaisten miljoonaluokkaa. Kortensa kekoon kantoivat niin valtiovalta, kuin alueellinen hallinto että tietenkin itse organisaatio. Ja mikä tärkeintä kullakin paikkakunnalla koettiin jokin erikoisensi-ilta, joka oli työstetty yhdessä alueellisten voimien kanssa.
Eli Dinna Bjørn haluaa luoda kansallisbaletillemme kotimaisen käytännön, jossa kiertuepaikkakuntien omat mahdolliset voimat ammattilaisista harrastajiin on tapauskohtaisesti kytketty esiintyjäjoukkoon.
Lapin Balettiopiston perustaja Virpi Wirlander-Asplund ei siis suotta maanantaina Vaasasta kesäkurssin opettajan ominaisuudessa huokaillut, että on estynyt istumasta Lappian katsomossa ja keskustelukommunikoimasta mahdollisesta tulevasta.
Dinna Bjørn ei kuvittele, että suunnitelma toteutuisi vuodessa kahdessa. Kun nyt 30-vuotias Lapin kamariorkesteri ehtii 35-vuotiaaksi niin silloin kansallisbaletti on puolestaan 85, ja näiden tahojen kohtaaminenkin mahdollisempaa.
Tuskinpa Joutsenlampea
Ja mitä sitten suomalainen kiertue-kansallisbaletti tarjoilisi. Tuskin kokoillan Joutsenlampea, Prinsessa Ruususta... Ne markkinat näyttävät nyttemmin kellahtaneen Bolshoin kaltaisten kierrätettäviksi.
Kansallisbaletin tiistai-illan ohjelma Rovaniemellä kertoo Bjørnin mukaan suunnasta, pienteoksia uudemmasta päästä, ei pelkästään superklassismia vaan uutta niin kuin esimerkiksi omien tanssijoiden koreografista tuotantoa. Ja tavoitteena on kuitenkin tarjota myös vähän pidempi teos ettei pelkkää pilkettä. Nyt se on balettikuntaan kuuluvan Marilena FontouranR&J.
Ehkä 2005 - jolloin juhlistetaan Tanskassa aikanaan vaikuttaneen August Bournonvillen elämäntyötä - Suomen kansallisbalettikin äityy bournonvilleläiseksi, ennustaa Suomen kansallisbaletin nykyinen johtaja, hän on näet itse Bournonville-ekspertti:
”Ehkä voisi ajatella, että tanskalaisia tulee Suomeen vierailulle ja suomalaiset voisivat mennä näyttämään Tanskaakin, miten Suomessa Bournonville koetaan.”
Niin että muukin vierailutoiminta kuin kotimainen kiehtoo baletinjohtajaa. Ajatusta päästään käytännössä kokeilemaan muun muassa ensi näytäntökautena ensi-iltaan tulevan Raymondan myötä, se on yhteistyöavaus ABT:n (American Ballet Theatre) kanssa.