Kuusamon Oulangan kansallispuiston kävijöille on alettu suositella luonnosta otetun juomaveden keittämistä, vaikka vesien laadussa ei arvellakaan tapahtuneen huonontumista.
Ohjeistusta on päätetty tarkentaa, koska syyskesällä Karhunkierros-reitin varrella olevista joista, puroista ja lammista otetuissa näytteissä bakteeripitoisuudet olivat paria kohdetta lukuunottamatta moninkertaiset talousvesiasetukseen verrattuna.
Kuusamon ympäristötoimi tutki Suomen suosituimpiin kuuluvan vaellusreitin varrella olevat vesipaikat, kaikkiaan 21 kohdetta, koska kesällä salmonellaan sairastuneen kahden retkeilijän epäiltiin saaneen tartunnan heidän nautittuaan luonnonvettä puistossa.
Vaikka yleistä hygieniatasoa osoittavia heterotroofisia sekä ulosteperäisyyttä ilmentäviä koliformisia bakteereja oli näytteissä selvästi päälle raja-arvojen, salmonellaan lähdettä ei voitu varmistaa.
"Ihan varmasti syyn ei voida sanoa olevan vesissä, mutta tulosten valossa sitä ei uskalla tyrmätäkään", terveystarkastaja Sampo Kilpeläinen muotoilee.
Aikaisemmin Oulangan alueen luonnonvesistä bakteereja ei ole vastaavalla tavalla analysoitu. Nyt löydettyjen pitoisuuksien uskotaan olevan luonnollinen ilmiö.
"Tutkimus tukee sitä tosiasiaa, etteivät luonnon pintavedet täytä talousveden kriteereitä. Kun tästä on nyt faktaa puiston vesien osalta, on asiasta aiheellista valistaa kävijöitä", Metsähallituksen erikoissuunnittelija Matti Tapaninen sanoo.
Ruoantähteitäkin juomapaikoilla
Tapanisesta ohjeistuksen täydentäminen vesien juomakelpoisuuden osalta tuntuu hieman hätävarjelun liioittelulta, mutta toisaalta kysyjille ei voida veden juomista sellaisenaan suositella.
"Silloin olisi kannettava myös vastuu asiasta, ja se edellyttäisi taas juomapaikkojen jatkuvaa tutkimista, eikä siihen ole resursseja."
Oulangan kansallispuistoon tehdään viimeisten tilastojen perusteella yli 160 000 käyntikertaa vuodessa. Jos kulkijat saisivat vaivoja keittämätöntä vettä nautittuaan, vatsatautisia olisi liikkeellä sankoin joukoin.
"Ihmisten vastustuskyky elimistöön joutuvia bakteereja vastaan vaihtelee, varsinkin ulkomaalaisilla se voi olla toisenlainen", Tapaninen tuumii.
Metsähallituksella on Kuusamossa retkeilijöille osoitettuja luonnon juomapaikkoja vain Etelä-Kuusamon suojelualueilla. Kaksi lähdettä tutkitaan kolmen vuoden välein, viimeksi viime kesänä, eikä juomakelpoisuudessa ilmennyt puutteita.
Sampo Kilpeläisen mukaan Oulangan vesien bakteeripitoisuuksien aiheuttajaa on hankala lähteä osoittamaan. Pitoisuudet voivat johtua esimerkiksi veteen joutuneista eläinten raadoista tai vaikkapa porotokan ulosteista. Hän arvelee myös viime aikojen kuivuuden voivan olla osasyynä.
"Kun vettä on vähän, bakteerienkin pitoisuudet nousevat."
Kilpeläinen kertoo, että näytteenottojen yhteydessä havaittiin retkeilijöiden pesevän astiansa usein paikoissa, joita käytetään myös juomaveden ottoon. Hänen mukaansa ruoantähteet vedessä selittävät joissakin tapauksissa bakteerien esiintymisen.
Mutta koska bakteereja löytyi yhtälailla myös paikoista, joita ei käytetä tiskaamiseen, niiden taustalla lienee pääosin luonnon omat prosessit, Kilpeläinen pohtii.
Pöpöjä myös
Lapin vesissä
Myös Sallassa syyskesällä otetuista näytteistä saatiin samansuuntaisia tuloksia kuin Kuusamossa. Ulosteperäisten kolibakteerien määrä oli ylittänyt raja-arvot moninkertaisesti.
Näytteitä ei otettu viranomaistyönä, vaan Sallassa haluttiin selvittää tiettyjen erämaavesien kelpoisuutta juomapaikkoina yksityisten tahojen toimesta. Kohteita oli ollut puolenkymmentä.
Lapin lääni terveys- ja elintarviketarkastaja Matti Mattaksen mielestä tulokset eivät ole yllättäviä, koska pintavesien laatu on tiedetty huonommaksi pohjavedestä otettavaan talousveteen verrattuna. "Tulokset vain varmistavat tiedossa olevan tosiasian."
Pistokokein ei olekaan katsottu tarpeelliseksi ryhtyä selvittämään Lapin tilannetta laajemmin. Mattaksen mielestä voidaan kuitenkin olettaa, että samanlaisia analyysejä saataisiin muualtakin. "Varmasti myös täysin puhtaitakin vesiä löytyisi."
Bakteereja voi huuhtoutua maaperästä vesistöihin ja myös metsänväen jätökset voivat olla Mattaksen mukaan niiden lähteenä.
"Tunturipuronkin raikkaus voi olla mennyttä joksikin aikaa, jos poro on sattunut uupumaan sen yläjuoksulle", hän lisää.